Alkukesän vehreys paljastaa, kuinka hedelmällisellä kasvillisuusvyöhykkeellä Ahvenanmaa sijaitsee. Tuhatkaunot ja mukulaleinikit kasvavat niityillä, ja omenapuutarhat ovat yhtä kukkamerta.

Jan Mattssonin omenatilalla Grannaksessa kasvatetaan omenaa peräti neljänkymmenen hehtaarin suuruisella alueella. Seitsemänkymmentä prosenttia Suomessa syötävistä omenoista tuleekin Ahvenanmaalta ja suuri osa Grannaksen tilalta.

Säilöntäaineetonta omenamehua tehdään kolmestatoista eri lajikkeesta. Hedelmiä tuottaa 120 000 puuta.

– Poikani kehittelemä uutustuote, omenatyrnimarjamehu, on tulossa pian markkinoille, Jan Mattson paljastaa.

Omenankukkien yllä pörrää parvi mehiläisiä, ja niiden tuottamaa hunajaa viedään Islantiin saakka. Hunajaa on kyselty myös ranskalaiseen kosmetiikkaan. Koska paikalliset mehiläiset eivät sairasta hyönteistauteja, sikäläinen hunaja on puhtainta mahdollista.

www.grannas.ax, Getavägen 1390, Västanträsk, Tjudö.

Mattasin kotimeijerissä Sundissa valmistetaan luomumeijerituotteita. Nuori agrologipariskunta Jennifer Sundman ja Lars-Johan Mattsson kutsuvat työtään ruokakäsityöksi, ja sitähän se on alusta loppuun. Innokkaina apulaisina heillä on kaksi suloista tytärtään Venla ja Vera, jotka pellavapäisinä ovat kuin Astrid Lindgrenin Marikki-kirjan sisarukset.

– Tila on ollut sukuni omistuksessa jo kaksisataa vuotta, se on yksi kylän yhdestätoista alkuperäisestä maatilasta, Jennifer Sundman kertoo ja paljastaa, miksi ulko-ovet on maalattu sinisiksi.

– Oven pitää perinteisesti olla aina etelään päin, ja sininen väri pitää paholaisen loitolla.

Tilan lehmät vaeltavat laitumella vapaana ympäri vuoden, ja niiden maidosta nimettyjä juustoja, jogurttia, kirnuvoita ja jäätelöä voi ostaa tilan pienestä puodista. Kesäisin tilalla on auki myös kahvila.

www.mattas.ax, Norra Finbyvägen 8, Sund.

Kalastusretkelle kannattaa mennä kokeneiden kalaoppaiden Roger Nordlundin ja Ingmar ”Pingo” Erikssonin kanssa. Kalastuspakettiin kuuluvat opastus, vene ja kalastuskortit.

Karikkoisetkin vedet tuntevat miehet hurauttavat aluksi Kobba Klintarille, entiselle luotsiasemalle, jota kutsutaan Ahvenanmaan Vapaudenpatsaaksi. Moni on nähnyt ruotsinlaivoilta vuonna 1910 rakennetun valkoisen, hieman kummitusmaisen rakennuksen.

Pingo Eriksson laittaa moottorin tyhjäkäynnille, ja innokkaat turistikalastajat heittävät silakkasiimat veteen.

– Keväällä merestä nousee silakkaa, ja alkukesästä täällä on satoja vetouistelijoita, kun lohi ja siika ovat liikkeellä. Loppukesästä merestä nousee kuhaa ja syksyllä meritaimenia, Roger Nordlund sanoo.

www.lagerelden.ax, cottages@vikingline.com, www.kobbaklintarsvanner.ax

Ahvenanmaalaisen Stallhagenin olutvalikoima on laaja – juomia on peräti kaksikymmentäkahdeksan eri lajia. Stallhagen on Suomen neljänneksi suurin pienpanimo, ja uusi panimorakennus on rakenteilla kovan kysynnän takia.

Panimossa on otettu huomioon ympäristöystävällisyys, ja se on Euroopan kärkeä tässäkin asiassa.

Toimitusjohtaja Jan Wenströmin vuodesta 2011 vetämä Stallhagen on niin suosittu turistikohde, että kesällä sen ravintolaan tulee bussilasteittain oluen ystäviä.

– Panemme 800 000 litraa olutta vuodessa, ja filosofiamme on, että kaikkien Stallhagenin oluiden pitää maistua – olla siis juotavia!

Wenström sanoo, että maun kannalta 5–6-prosenttinen olut on parasta.

– Olut on isoissa panimoissa kaksi päivää tankeissa, meillä kuukauden. Aika antaa makuun oikean vivahteen.

www.stallhagen.ax

Vajaan puolen tunnin matkan päässä Maarianhaminasta on yksi saaren kauneimmista majapaikoista. Jackie ja Hans Lindmarkin omistama Björnhofvda Gård on kuin elokuvasta.

Majapaikassa yhdistyvät tyylikäs ruotsalaisuus ja perinteinen englantilainen maku – Jackie Lindmark on näet syntyperäinen britti.

Majoituskapasiteettia Björnhofvda Gårdissa on parinkymmenen hengen verran ja huoneita kahdeksan. Pihapiirissä on pieni sauna.

Jokainen hotellihuone on sisustettu hieman eri tavalla, ja Hans Lindmarkin puusepän koulutuksessa saama kädenjälki näkyy rakennusten taitavassa konservoinnissa.

Jackie osaa kokata isollekin seurueelle maittavan illallisen, mutta kiireisimpänä aikana hänellä on apua keittiössä.

www.bjornhofvda.com

Venäläisten suurisuuntainen rakennushanke Bomarsundin puolivalmis linnoitus hajosi kuin korttitalo sodassa vuonna 1854, vaikka linnoituksen oli tarkoitus suojata Venäjän tuolloista länsirajaa. Sota oli alkanut edellisenä vuonna Krimin sotana ja laajeni Ahvenanmaalle Oolannin sodaksi.

Alueelle rakennettiin linnoituksen lisäksi pienen kaupungin kokoinen yhteisö kaikkine palveluineen, ja osa Ahvenanmaan nykyisestä tieverkostosta perustuu osittain venäläisten rakentamille teille.

Notvikstornet-tornin korkealla mäellä ymmärtää, miksi Bomarsund rakennettiin juuri tänne. Näkymä merelle on melkein 360 astetta, mutta silti englantilaisten ja ranskalaisten laivat onnistuivat yllättämään venäläiset.

Sota kesti vain neljä päivää ja päättyi linnoituksen antautumiseen.

Krimin sodan vuonna 1856 päättäneeseen Pariisin rauhansopimukseen liitettiin määräys, ettei Ahvenanmaata saa linnoittaa, ja se on yhä demilitarisoitu alue.

Muistona menneestä alueella sijaitsee raunioiden niin sanottu Kuolleiden saari, johon on haudattu viiden eri uskontokunnan vainajia. Osa hautausmaasta on edelleen käytössä.

www.bomarsund.ax