Monivuotinen urakka on valmis. Pääkaupungin uusin ja uljain kauppakeskus – tai kaupunki- ja elämyskeskus, kuten rediläiset työpaikkaansa nimittävät, aukeaa torstaina.

Jo etelä-pohjoissuunnassa kulkevalta katetulta Kalasatamankadulta näkee, että kooltaan Redi on yksi Suomen suurimmista kauppakeskuksista.

– Redissä on haettu yhteisöllisyyttä, jonka luovat toiminnan käynnistyttyä asiakkaat yhdessä liiketilojen vuokralaisten kanssa. Monista pienistä asioista syntyy elämys, siksi Rediä voidaan luonnehtia myös elämyskeskukseksi ja palvelukeskukseksi. Se on kiinteä osa kaupunkirakennetta, sanoo kauppakeskusjohtaja Pia Svensk.

Hän kierrätti Apua keskuksessa kolme päivää ennen avajaisia, ja hienolta näytti jo silloin.

Kierros alkaa viidennen kerroksen kattoterassilta, joka istutuksineen ja istuskelualueineen muistuttaa New Yorkin High Line -reittiä.

– Terassin nimi on Bryga. Koska Redi sijaitsee stadin slangin syntysijoilla, nimissä on käytetty slangia. Keskuksen länsi- ja itäpuolet ovat Stadi ja Sköne, eli kaupungin ja meren puoli, Pia Svensk sanoo.

Brygalta näkyvät Helsingin kirkkojen tornit, muun muassa Uspenski ja Johanneksen kirkko.

Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala ei epäile, etteikö asiakkaita riittäisi Helsingin moniin kauppakeskuksiin.

– Neliöitä tulee nyt nopeasti lisää, ja kilpailu kiristyy. Se on normaalia kaupan evoluutiota. Redin ympärillä on paljon ostosvoimaa ja asukkaita Kalasataman ja Arabianrannan sijainnin vuoksi. Pasilaan valmistuva Tripla puolestaan sijaitsee Pasilan aseman vuoksi liikenteellisesti vilkkaassa kohdassa.

Pekkala sanoo, että uutta on kauppakeskusten elämyksellisyys.

– Se ei ole vain suomalainen, vaan kansainvälinen trendi.

Hän sanoo, että ydinkeskustan kivijalkakaupat saattavat olla sijaiskärsijöitä suurten elämyskeskusten vetovoiman vuoksi.

– Helsingin ydinkeskustassa sijaitsee kivijalkakauppojen lisäksi kolme suurta kaupan keskittymää, Stockmann, Sokos ja Forum. Kyllä niihinkin asiakkaita riittää.

Pekkala uskoo, että pääkaupungin ydinkeskustan elinvoimaisuus onnistutaan säilyttää rakentamalla kaupunkibulevardeja.

Redissä on vuokrattavaa tilaa kaikkiaan 63 000 neliömetriä, liiketiloja runsaat pari sataa, ja niissä 180 eri alan toimijaa. Joukkoon mahtuu tuttujen yritysten lisäksi myös sellaisia liikkeitä, joita ei ole aiemmin Suomessa ollut.

Asiakkaille ei pitäisi tulla parkkiongelmia, sillä pysäköintitilaa löytyy neljästä kerroksesta. Metrolla pääsee suoraan sisälle keskukseen, sillä pysäkit sijaitsevat kolmannessa kerroksessa.

Jos vessahätä yllättää ostos- ja elämyskierroksen aikana, vessojakin löytyy eri kerroksista.

Pia Svensk esittelee maisemahissejä, jotka on merkitty sekä sisä- että ulkopuolelta näkyvin eläinsymbolein, esimerkiksi orava- tai koirakuviolla. Suuntavaistoton kävijä löytää lähtöpisteeseen, jos muistaa painaa symbolin mieleensä.

Isot screenit opastavat asiakkaita, ja läntisen sisäänkäynnin infopiste palvelee toistaiseksi koko ajan. Sen lisäksi käytävillä kulkee oranssipuseroisia Redi-oppaita.

Jos katutasolta nostaa katseensa yläilmoihin, huomaa, että kattorakennelma muistuttaa meritähteä. Yhden tilan katto on kuparia, ja sen yläpuolella kulkee metrorata.

Keskuksessa on leikitelty valaistuksella, ja taidetta ovat niin valaisimet kuin valojen käyttö sisustusefekteinä.

Näyttävä valotaideteos löytyy keskuksen ulkopuolelta, samoin syyskuussa valmistuva Nereidi- eli merenneitopatsas.

Kuvanveistäjä Hans Christian Berg voitti suunnitelmallaan kansainvälisen kutsukilpailun. Taidetta Redistä ja sen ympäristöstä löytyy muualtakin. Ohi kulkevalla polkupyöräbaanalla on taidemaalari Silja Rantasen 180-metrinen Helsinki-aiheinen maalaus, ja graffititaiteilija EGSin maalauksia löytyy parkkiluolasta.

Tilataidetta on myös se, että ulkoseinien materiaali on paikoitellen kuparia, samoin joissakin kohtaa sisäseiniä. Sellainen on esimerkiksi kuparilaatta, jonka pinnassa näkyy Uspenskin katedraalin siluetti.

– Käytetyt materiaalit kertovat meren läheisyydestä ja teollisuudesta, jota Sörnäisten alueella on historiallisesti ollut, Pia Svensk sanoo.

Keskuksen lattiamateriaaliksi valikoitui luonnonkivi, joka sekin muistuttaa alueen historiasta.

Katutaso on muodin kerros, ja K1-kerros puolestaan päivittäistavarakeskus, josta löytyy monenlaista ruokakauppaa. Jopa City-Lidl ja Alko näyttävät sisustukseltaan tyystin erilaiselta kuin muualla.

Kerroksessa on myös ravintoloita moneen makuun, ja siellä sijaitsevat apteekki, suutari, sisustusliikkeitä, optikko ynnä muuta tarpeellista.

– Ravintolatarjonnassa on pyritty ottamaan huomioon erilaiset ruoka- ja makutottumukset, Pia Svensk sanoo.

K1:ssä sijaitsee myös esiintymislava. Sen esitykset voi nähdä myös eri kerroksien screeneiltä.

Yksi osa urbaanin keskuksen elämyksiä on elokuvateatteri, jossa on viisi salia. Niitä hallinnoi virolainen Cinemon.

Kaupunkilaisten henkisetkin tarpeet on otettu Redissä huomioon.

Kallion ja Paavalin seurakunnat sekä Jouluradio avaavat Redin monitoimitilan, ja Aseman Lapset -järjestöllä on keskuksessa oma toimitilansa.

Kakkoskerroksen lastenhoitotilaa ja sen toimintaa olivat suunnittelemassa lähialueiden vanhempainyhdistykset.

Paljon julkisuutta jo ennakkoon saanut Fööni & Bisnes sijaitsee katukatossa. Föönin tuulitunneli on Suomessa vasta toinen, se ensimmäinen sijaitsee Pyhtään Siriuksessa.

– Fööni on tosin ensimmäinen tuulitunneli, joka tuodaan keskelle kaupunkia, sanoo Lentotehdas Oy:n toimitusjohtaja Mauri Väistö.

Yhden minuutin tuulitunnelilento vastaa kokemukseltaan laskuvarjohyppyä neljän kilometrin korkeudesta, eikä Fööniin mennä omin päin. Mukana on aina ohjaaja.

Tuulitunnelissa leijuvia voi katsella 50–60-paikkaisesta kahvilasta, joka on sisustustettu lentokonehenkisesti. Penkit ovat uudelleen verhoiltuja Boieng 737:n penkkejä, lamput baaritiskin yläpuolella roikkuvat vanhasta lentokoneen siivestä, ja lattiaan on maalattu Malmin lentokentän kiitotien risteyskuviot.

Jotta asiakas viihtyisi Redissä koko päivän, hän voi käydä kiipeilemässä merinäköalalla varustetussa tuhannen neliön suuruisessa kiipeilyhallissa.