Sotasampo-tietopalvelu kokoaa yhteen talvi- ja jatkosotaan liittyviä aineistoja ja linkittää ne avoimena tietona. Se yhdistää suomalaisvainajien tiedot puolustusvoimien 160 000 valokuvaan rintamilta, kymmeniintuhansiin sotapäiväkirjoihin, lehtiartikkeleihin, historiallisiin tapahtumiin ja Karjalan karttoihin.

Talvi- ja jatkosodassa menehtyi 95 000 suomalaista. Mannerheimin määräyksestä heitä ei haudattu rintamille vaan tuotiin sotilasarvoon katsomatta kotiin haudattaviksi, mikä oli kansainvälisesti hyvin poikkeuksellista.

Sotasampoa varten jokaiselle sankarihautausmaalle luotiin ”kotisivut”, joilta selviävät niillä lepäävät vainajat. Suomen yli 600 sankarihautausmaata valokuvattiin ja kuhunkin hautausmaahan linkitettiin tiedot sinne haudatuista vainajista. Tekoälyn keinoin heidän sotapoluistaan saatiin muodostettua kuvauksia.

Kaikkiaan Sotasammossa on 12 miljoonaa tietojen välistä yhteyttä, ja se on palveluna ainutlaatuinen maailmassa.

Sotasammon kautta voi yrittää selvittää, mitä sodassa menehtyneille sukulaisille tapahtui.

– Uskon, että mitä enemmän tiedämme sodan uhreista ja inhimillisestä hinnasta, sitä vähemmän sotia tulevaisuudessa syttyy, kertoo professori Eero Hyvönen Aalto-yliopistosta ja Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden HELDIG-keskuksesta.

Sotasammon dataa käytetään itsenäisyyspäivän Kunniavartiot sankarihaudoille -hankkeessa, jossa valittujen hautausmaiden sankarihaudoilla seisoo kunniavartiossa saman ikäinen henkilö kuin vainaja oli kuollessaan.

Ensimmäinen versio Sotasammosta julkaistiin kaksi vuotta sitten. Suomen sankarihautausmaat ja -vainajat on järjestelmän uusin sovellus. Löydät tietopalvelun täältä.

Teksti Marjukka Puolakka

Kuva SA-kuva