Elämä kadulla on kovaa, mutta naiset kohtaavat erilaisia ongelmia kuin miehet, tietää Vailla vakinaista asuntoa ry:n hanketyöntekijä Jenni Eronen.
– Fyysinen ja henkinen väkivalta, hyväksikäyttö ja turvattomuus pitävät psyykeä ylikuormitustilassa. Se ja väkivaltakokemukset luovat traumoja, joiden hoitamattomuus vaikuttaa pitkään, Eronen sanoo.
Lastenkotitausta on yleinen, ja omien lasten huostaanotto se hetki, jonka jälkeen päihde- ja elämänhallinnan ongelmat pahenevat.
– Usein käy niin, että kun nainen on vihdoin pyytänyt apua, mutta ei ole sitä saanut, apua ei haeta toista kertaa. Jokaisella on silti oma tiensä, eli yleistää ei kannata.
Asunnottomuus on naisille suurempi stigma kuin miehille.
– Ei pääse pesulle tai pysty vaihtamaan puhtaita vaatteita. Toisaalta peseytymättömyys on keino pitää tunkeilijat loitolla.
Erosen mukaan on selviytymistaistelua, kun joutuu joka päivä etsimään uuden majapaikan tai menemään hätämajoitukseen. Joillakin on turvallisia sohvapaikkoja tuttavien tai sukulaisten luona, jotkut maksavat yöpaikkansa päihteillä, toiset ruumiillaan.
Päihteet salliva turvakoti voisi auttaa heikoimmassa asemassa olevia naisia.
– Olisi tila, jossa nainen voisi levätä edes hetken tietäen, ettei häntä ryöstetä, raiskata tai pahoinpidellä.
Tänään 17.10. vietetään jälleen Asunnottomien yötä. Tällä kertaa teemana on Varjojen naiset.
Tutustu asunnottoman naisen arkeen:
Asunnottomuus Suomessa
- 5 500 asunnotonta, puolet pk-seudulla.
- Asunnottomista 65 prosenttia on ns. piiloasunnottomia: he asuvat tuttavien luona tai muussa tilaispäismajoituksessa.
- 80 prosenttia miehiä, mutta naiset ovat erityisen suojattomassa asemassa.
- Suomessa on 195 lasta, 159 lapsiperhettä ja 105 pariskuntaa asunnottomina.
- Asunto ensin -periaate vähensi asunnottomuutta 40 prosenttia aikavälillä 2008–2017.
- Suomi on ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus on jatkanut vähentymistään taloustaantumasta huolimatta.
- Kadulla elävät ovat yhä nuorempia ja yhä huonommassa kunnossa.
Lähteet: VVA ry ja ARAn selvitys Asunnottomat 2018.
