Presidentti Donald Trumpin tukijat hyökkäsivät loppiaisena sisään Yhdysvaltain kongressiin. Trumpin kannattajat olivat kokoontuneet Capitol-kukkulalle vastustamaan presidentinvaalien tuloksen vahvistamista. Trump on levittänyt salaliittoteoriaa, jonka mukaan Joe Biden voitti vaalit vilpillä.

– Voi sanoa, että hyökkäys johtui Trumpin jakamasta vaalivilppisalaliittoteoriasta, salaliittoteorioiden politiikkaan perehtynyt tutkijatohtori Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta sanoo.

Yhdysvalloissa presidentti ja monet maan korkeimmista päättäjistä republikaanipuolueen senaattoreita myöten osallistuivat vaalivilppisalaliittoteorian levittämiseen. Se liittyi myös moniin muihin aiempiin salaliittosommitelmiin.

Pyrhösen mukaan salaliittoteorioilla on eroa. Ruohonjuuritasolla voi elää sitkeitä ja kummallisia todellisuudenkuvauksia, jotka eivät vaikuta juuri muuhun kuin niihin uskovien elämään. Mutta jos salaliittoteoria alkaa saada tukea päättäjiltä, tilanne muuttuu.

– Salaliittoteoreetikoista tulee vaarallisia, jos heillä on ystäviä korkeissa asemissa. Nämä haluavat käyttää teorioita omaksi edukseen, mikä taas yllyttää salaliittoteoreetikoita entisestään, Pyrhönen kertoo.

Yhdysvaltain kongressiin tehdyn rynnäkön tapainen järisyttävä tapahtuma vaatii siis sen, että yhteiskunnassa on korkeissa asemissa ihmisiä, jotka ovat valmiita syleilemään salaliittoteorioita.

Euroopassa aivan vastaavaa tuskin tapahtuu, sillä yhtä presidenttivaltaiset maat ovat vähissä. Mutta kuten Helsingin Sanomissa huomautettiin 8. tammikuuta, Saksassakin koronatoimia vastustavat mielenosoittajat yrittivät taannoin tunkeutua maan parlamenttiin.

Entä Suomi?

– Perussuomalaisten leirissä salaliittoteorioita sympatisoidaan, jos ajatellaan vaikka varapuheenjohtaja Laura Huhtasaarta tai Ano Turtiaista, josta puolue on joutunut tekemään eroa. Puheenjohtaja Jussi Halla-ahokin on salaliittoteoreetikoille flirttaillut, mutta joutui nyt ottamaan etäisyyttä, tosin varovasti ja vastentahtoisesti. Aika kaukana ollaan toistaiseksi siitä, että tuollaiseen touhuun Suomessa poliittinen johto yllyttäisi.

Pyrhönen muistuttaa, ettei salaliittoteorioiden voimistuminen toiminnaksi ole Suomessakaan mahdotonta, jos vaikkapa ministeri joskus ryhtyisi salaliittoteoreetikkoja rohkaisemaan.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa kongressiin hyökänneiden ihmisten käsitys todellisuudesta tuntuu vaikkapa valtamedian uutisointiin uskovasta varsin vieraalta. Voiko salaliittoon uskova lakata uskomasta siihen, palata tavallisempaan maailmankuvaan?

Pyrhönen uskoo, että voi.

– Jos salaliittoteorian uskottavuus ihmiselle heikkenee, ei hän julista sitä kovaan ääneen. Varmasti tällaista tapahtuu paljonkin.

Muutos on kuitenkin hidas. Yhdysvalloissa salaliittoteorioiden vahvistumiselle ja vaikutuksen kasvulle on ollut tärkeää Donald Trumpin tuki. Trumpin väistyminen presidentintyöstä ei romauta näiden salaliittoteorioiden vaikutusta saman tien.

– Olen jo aiemmin ennustanut, että QAnonin-salaliiton toiminta kiihtyy ennen kuin se alkaa hiipua. Valitettavasti olen siinä toistaiseksi ollut oikeassa. Mutta positiivisiakin merkkejä on. Trumpin vaalivilppisalaliiton takaa on Capitolin tapahtumien jälkeen livennyt republikaanisenaattoreita.

Ainakin nyt siis näyttää siltä, että salaliittoteorioiden tuki korkealta on heikkenemässä.