Oli helle tai pakkanen, oli tapahtumapaikkana kylän keskusta tai tunturilampi, oli todellinen hätätilanne tai uistimen koukku sormenpäässä, Suomen pohjoisimmassa kunnassa apua saa näppäilemällä puhelimeen kolme numeroa. Jos puhelu otetaan kuuluvuusalueella, paikalle saapuu niin pian kuin suinkin työpari Utsjoen ensihoitotiimistä.

– Utsjoen kaltaisessa paikassa hätä voi tulla käteen lukemattomista syistä. Jokainen syy on pätevä pyytää apua paikalle, sanovat ensihoitajat Markku Halonen ja Erja Kitti.

Halonen ja Kitti muodostavat yhden Utsjoen ensihoitotiimin työpareista. Tiimissä kahdeksan ensihoitajaa vuorottelee niin, että ensihoitajan saa tarvittaessa paikalle 24 tuntia vuorokaudessa. Työpareja vaihdetaan 12 viikon välein. Halosella ja Kitillä tämänkertainen yhteinen matka on suunnilleen puolivälissä.

– Meillä ei tietenkään ole koskaan erimielisyyksiä, Halonen kertoo.

Työparilla on syytäkin synkata, koska olosuhteet edellyttävät usein itsenäistä päätöksentekoa. Välimatka on lähes aina pitkä, reitti usein haastava. Puhelin ei välttämättä kuulu.

Utsjoella on terveyskeskus, mutta lähin lääkäripäivystys on Ivalossa 160 kilometrin päässä Utsjoen keskustaajamasta. Lähin keskussairaala puolestaan sijaitsee Kirkkoniemessä Norjassa 200 kilometrin päässä.

Utsjokiset lapset syntyvät yleensä 450 kilometrin päässä Rovaniemellä tai joskus matkalla sinne. Halosen kohdalle on osunut pari matkasynnytystä.

Suomen päälaella sijaitseva Utsjoki on laaja kunta, jossa on kolme taajamaa: Utsjoen kylän keskus sekä Karigasniemen ja Nuorgamin kylät. Asukkaita on runsas tuhat.

Tenojoen piirtämän valtakunnanrajan toisella puolella sijaitsevat Norjan Karasjoki ja Tana Bru.

Saamelaisten kotiseutualueen rajakunnat Suomessa ja Norjassa tekevät keskenään yhteistyötä. Joskus apu on järkevintä lähettää naapurimaasta.

Ongelmaksi voi joskus muodostua se, että naapurimaahan ei pääse, koska lumi on tuiskuttanut tien umpeen. Sääolojen lisäksi jännitystä autoiluun tuovat porot sekä hirvet ja tietysti muut autoilijat.

– Varsinkin ruska-aikaan on jännää, Halonen sanoo.

Aina sinne, missä apua tarvitaan, ei pääse edes korotetulla nelivetoambulanssilla.

Jos onnettomuus sattuu esimerkiksi tunturissa, vaikkapa jossakin päin suosittua Kevon reittiä, paikalle lähtee pelastuslaitoksen yksikkö. Ensihoitaja saattaa hypätä mönkijän tai moottorikelkan kyytiin.

Kitti kehuu työnsä yhdeksi hyväksi puoleksi vaihtuvaa konttorimaisemaa.

Utsjoki on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta. Ensihoitajien työpareista toinen osaa pohjoissaamen kieltä, ja työntekijöillä on myös mahdollisuus opiskella sitä saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa.

– On tärkeää, että ihminen saa ilmaista asioita omalla kielellään, Kitti sanoo.

Joskus asiakas ei pysty kertomaan tilanteestaan suomen kielellä, koska se ei ole hänen äidinkielensä. Varsinkin ikääntyneet asiakkaat ovat voineet jo unohtaa suomen puhumisen taidon. Tilanteen vakavuus saattaa käydä hoitajalle ilmi vasta kun asiakas pääsee puhumaan hädästään omalla äidinkielellään.

Saamelainen ja suomalainen voivat muutenkin ilmaista itseään eri tyylillä.

– Saamelainen ikämies ei muka tunne kipua, Halonen sanoo.

Hoitajat pyytävät usein asiakasta kuvailemaan tämän tuntemaa kipua asteikolla yhdestä kymmeneen. Jos ikänsä fyysisiä rasituksia kestänyt saamelaisvanhus kuvaa kivun asteeksi vaikka neljä, se voi tarkoittaa, että hänellä on kovia tuskia.

Utsjoella ovat viime vuosina puhaltaneet suurten muutosten tuulet, ja se on heijastunut myös ensihoitajien työhön.

Pitkään Utsjoen ensihoitotiimin tyypillinen kesäasiakas oli eläkeikää lähestyvä mies, jolla oli uistin kiinni nahassa, usein keskellä yötöntä yötä.

– Tekevälle sattuu. Saa siitäkin soittaa, Halonen sanoo.

Jos asiakas ei anna poistaa koukkua ilman puudutusta, hänet ohjataan hankkiutumaan omalla kyydillä Ivalon terveyskeskukseen, siellä päivystysaulan seinää koristavat monet kalastajista poistetut uistimet.

Viime kesänä sekä paikallisille että matkailijoille tärkeä Tenon lohi rauhoitettiin kalastajilta kokonaan. Koukkukeikkojen määrä romahti.

Samaan aikaan koronapandemia havahdutti ihmiset perehtymään kotimaansa saloihin. Moni lähti tutustumaan Saamenmaan tunturiluontoon. Kesä oli kuuma, ja joiltakuilta unohtui nauttia riittävästi nesteitä ja elektrolyyttejä, joten viime kesänä tyypillinen ensihoidon asiakas oli uupunut matkailija, jonka keho oli vaelluksella päässyt kuivumaan.

Toistaiseksi yksi ambulanssi on riittänyt Utsjoella hyvin, mutta jos matkailu yleistyy edelleen, saatetaan tarvita sesonkiauto, Halonen arvelee. Sekin auttaisi, jos naapurikunta Inarissa olisi kolmas auto kiireisimpinä aikoina.

Tavallinen päivä Utsjoen ensihoidossa on kohtalaisen rauhallinen. Sen takia toistoja tulee vähän.

Ensihoitajan on Utsjoelle hakeutuessaan tiedettävä, miten erilaiset tilanteet ratkaistaan. Kertaus on oppimisen äiti, mutta Utsjoen kaltaisessa paikassa asiat pitää osata valmiiksi, koska kertaamista voi tulla vähän.

– Me olemme Pohjois-Euroopan ensihoidon keihäänkärki, Halonen sanoo.

Kitti ja Halonen kertovat, että Utsjoen ensihoitotiimin jäsenet ovat ylpeitä siitä, että saavat olla töissä juuri täällä.

Halonen on tehnyt työtä kaksi vuosikymmentä. Vielä uran alkuaikoina ihmiset saattoivat soittaa ensin hänelle henkilökohtaisesti, onko vaiva ensihoidossa käynnin arvoinen.

– Nykyään ihmiset osaavat pyytää apua ajoissa, Halonen kertoo.

Toisinaan jotkut pelkäävät, että heistä on ensihoitajille vaivaa.

– Me saamme palkkaa tästä, ja olemme olemassa kuntalaisia varten, Kitti sanoo.

Kitti ja Halonen muistuttavat, että jokaisella on oikeus pyytää ja myös saada apua. Vaikka soittaja olisi esimerkiksi vahvassa laitamyötäisessä ja hänen hätänsä vaikuttaisi ensitietojen perusteella pieneltä, on hänelläkin ollut jokin syy soittaa hätänumeroon. Tilanne käydään aina ensin katsomassa.

Asiakas jätetään yksin vain harvoin, ja silloinkin useamman henkilön, mukaan lukien päivystävän lääkärin, päätöksen perusteella.

Työssä tarvitaan hyvää ihmistuntemusta. Joskus ihmisen todellinen ahdinko voi käydä ilmi vain rivien välistä.

– Jos asiakas alkaa vaikka jutella mustia asioita, hänet on saatava mukaan ja lääkärin puheille, Halonen sanoo.

Usein ensihoitajien pitää huolehtia terveyttä tai henkeä uhkaavan akuutin tilanteen lisäksi asiakkaan kotioloista. Joskus pitää keksiä, mistä saadaan asiakkaan lapsille hoitopaikka tai muistisairaalle ikäihmiselle seuraa, kun tämän puoliso joutuu lähtemään ambulanssin kyydillä.

Sellaisten tilanteiden ratkomisessa paikallistuntemuksesta on apua. Moni Utsjoen ensihoitotiimistä onkin syntyjään paikallinen.

Utsjoella kaikki tuntevat kaikki. Se on sekä hienoa että raskasta.

– Ei ole vain yksi tai kaksi kertaa, kun asiakkaana on ollut oma vanhempi, Halonen sanoo.

Kitti kertoo, että kun puhelin soi, voi olla suhteellisen varma, että joku tuttu tarvitsee apua.

Ensihoitajillakin on tunteet, mutta ne on siirrettävä sivuun toimintakykyä häiritsemästä tilanteen ajaksi. Kun tilanne on ohi, työparin kanssa voi jutella sen herättämistä tunteista.

Työporukan hyvä henki auttaa kaikessa. Utsjoella se kukoistaa.

– Emme riitele poroista. Minulla ja Jukalla on saman merkkiset kelkatkin, joten niistäkään ei tarvitse kiistellä, Halonen veistelee.

Ensihoitotiimin jäsenet näkevät toisiaan töissä harvoin, mutta he viettävät yhdessä vapaa-aikaa, käyvät esimerkiksi retkillä ja kalastamassa. Naisten kesken pyörii käsityökerho, jossa parhaillaan työstetään pohjoisen perinteisiä villahuiveja.