Toukokuun kolmannella viikolla valokuvaaja ja kuvataiteilija Linda Sainio vastaa puhelimeen Oulusta. Synnytyslääkärin terveiset samalta aamulta ovat, että kaksoset voivat päättää syntyä minä hetkenä tahansa.

– Viimeiset kaksi viikkoa olemme olleet valmiina Oulussa, tulimme tänne heti ensimmäisten supistusten jälkeen, Sainio kertoo.

Pohjois-Suomessa moni äiti ja perhe on saman mietinnän edessä raskauden edetessä: ottaako äkkilähdön riski synnyttämisessä vai saako asiat järjesteltyä niin, että laskettua aikaa voi olla odottamassa synnytyssairaalan lähellä?

Kuusamossa asuminen tarkoittaa aina yli 200 kilometrin matkaa synnytysosastolle. Linda Sainiolla oli mahdollisuus siirtyä hyvissä ajoin osaston lähelle. Ajatus kiireisestä ambulanssikyydistä tai pahimmassa tapauksessa matkasynnyttämisestä ei kiinnostanut, varsinkaan kun tulossa oli kaksoset.

– Totta kai vaikutti se, mitä olen ambulanssikyydeistä kuullut: se on melkoista rytyytystä. Koska en ole ensisynnyttäjä, siinä voi alkaa tapahtua nopeastikin. Turvallisuuden takia tulimme lähemmäksi.

Sainion puolison Jussi Tervon vanhemmat onneksi asuvat kymmenen minuutin matkan päässä synnytysosastolta. Tervo on opettaja, meneillään oli viimeiset viikot koulua. Työnantaja tuli vastaan ja suostui etäopetukseen, Sainio kiittelee.

Kaksosia odottaessa syntymän aika on tavallistakin vaikeampi ennustaa. Kaksoset ovat aina riskiraskaus.

– Nyt odotellaan täällä.

Tulossa on tyttö ja poika, se tiedetään. Kuukausi on jo odoteltu, aluksi Kemissä Lindan vanhempien luona, sitten Oulussa Jussin vanhempien luona. Isovanhempien apua on tarvittu myös nelivuotiaan Hallan lastenhoitoon, lomia ja pekkasvapaita on säästelty tähän hankkeeseen.

– On jouduttu osallistamaan koko lähisuku tähän, Linda nauraa.

Mistä olet syntyisin?

Varsinkin Pohjois-Suomessa tuohon kysymykseen vastaaminen tarkasti ei enää anna välttämättä mitään vinkkiä kotiseudusta, kun syntymässä käydään satojen kilometrien päässä.

Rovaniemen kaukaisimmat synnyttäjät tulevat Ylä-Lapista, parhaimmillaan yli 400 kilometrin päästä.

Kuusamossa oli oma synnytysosasto vuoteen 2008 saakka. Sen lakkauttamisen vääntö kelpaa esimerkiksi pyörityksestä, jonka keskelle maakuntien synnyttäjät joutuivat – eikä ole vieläkään ohi.

Nyt poikkeusluvilla toimivat entistä suuremmat maakunnalliset yksiköt, esimerkiksi Rovaniemi.

Kuusamon “synnäriä” puhuteltiin varsin yleisesti Suomen parhaimpana synnytysosastona. Pienellä osastolla hoitajilla, lääkäreillä ja kätilöillä oli aikaa synnyttäjille. Tuloksena oli rauhallinen, turvallinen ympäristö ja äidillinen ilmapiiri.

Synnyttäjien määrä laski Kuusamossa, ja säästöjen etsinnässä todettiin, että synnäri on lakkautettava ennemmin tai myöhemmin. Siispä ennemmin, kaupungintalolla ajateltiin: enemmän säästöjä.

Vuosittaiset synnytykset olivat olleet 250 uuden koillismaalaisen lukemissa, joista noin 170 oli kuusamolaisia, loput naapurikunnista tai muualta Suomesta.

Kuusamossa tunnettiin jopa turistisynnyttäjien ilmiö. Synnärin loistava maine sai aikaan taktikointia, jossa lasketulle ajalle sijoitettiin Kuusamon-loma. Synnäri oli osa Kuusamon vetovoimaa.

Hyvä maine ei auttanut, vuonna 2004 kaupunginvaltuusto asetti lakkauttamisen rajaksi 170 uutta kuusamolaista vuodessa. Kuusamo jakautui muutamaksi vuodeksi kahtia: synnärin puolustajiin ja lakkauttajiin.

Puolustajat julistivat vuonna 2004 synnytystalkoot. Sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Antti Rinne kompastui samaan sanaan vähän yli vuosikymmen myöhemmin, mutta Kuusamossa synnytettiin mediakohun sijasta lapsia.

Vuoden 2005 ikäluokka on ympäröiviä vuosia suurempi useilla kymmenillä lapsilla. Kuusamon kunnan koulutoimessa saatiin moneen kertaan raapia päätä, ennen kuin ’nollavitoset’ saatiin saateltua toiselle koulutusasteelle viime vuonna.

Synnytystalkoiden ansiosta Kuusamon synnäriä ei lakkautettu 2005, vaan vasta vuonna 2008.

Seuraavien kymmenen vuoden aikana Suomessa lakkautettiin keskimäärin synnytysosasto vuodessa: Loimaa, Tammisaari, Raahe, Vammala, Pietarsaari, Savonlinna, Salo, Porvoo ja lopulta Oulainen vuonna 2018.

Kuusamon synnytykset kääntyivät Ouluun, jonne on matkaa 200–260 kilometriä riippuen, mistä päin Kuusamoa lähtee, Kajaaniin (noin 240 km) ja Rovaniemelle (noin 200 km).

Näistä Kajaanin ja Rovaniemen synnytysosastot toimivat nykyään määräaikaisilla poikkeusluvilla. Syynä on se, että syntyvien lasten määrä on alle tuhat vuodessa.

Tuhannen synnytyksen raja tuli sosiaali- ja terveysministeriön päivystysasetuksen uudistuksessa vuoden 2015 alussa. Synnytyksiä koskevia edellytyksiä tiukennetaan potilasturvallisuuden varmistamiseksi, ministeriön tiedotteessa todettiin.

Se, mikä Kuusamossa 15 vuotta sitten oli kaksisataa, on nyt tuhat. Keinotekoisesti luotu pienen yksikön turvattomuuden tunne on annettu äitien ja ensisynnyttäjien kannettavaksi, toteaa eräs kuusamolainen äiti.

Kajaanin sairaalan synnytysosaston osastonhoitaja Tarja Pulkkinen ei tiedä, mistä tuhannen synnyttäjän raja on vedetty.

Pulkkisen tai Kätilöliiton tiedossa ei ole myöskään tutkimusta, johon tuhannen raja perustuu.

– Jostain se vain tuli.

Kajaanin poikkeuslupa on voimassa vuoden 2022 loppuun.

Tarja Pulkkinen toivoo ymmärrystä sille, että jo ennestään pitkiä synnytysmatkoja ei ole varaa enää pidentää.

Nykyään moni nuori kuusamolainen voi kertoa syntymäpaikakseen Kuusamo–Oulu-valtatien varren ja ambulanssin. Kiimingin ABC:n piha kahdenkymmenen kilometrin päässä Oulun yliopistollisesta sairaalasta on jostain syystä sattunut usean uuden syntymän näyttämöksi: melkein ehdittiin.

Kajaanissa matkasynnyttäjiä on alle kymmenen vuodessa. Kun tilanne tulee päälle, äiti on yleensä ambulanssissa matkalla synnytysosastolle.

– Meiltä lähtee kätilö vastaan toisella ambulanssilla. Matkasynnytykset sujuvat yleensä nätisti ja nopeasti, Pulkkinen kuvailee.

Helatorstaina, 26. toukokuuta Oulun synnytyssairaalassa syntyivät Usva ja Otava. Kesäkuun alussa pitkänmatkalaiset pääsivät viiden viikon jälkeen takaisin kotiin. Kaksosarjen rutiinien opettelu saattoi alkaa.

– Kaksosten kanssa pitkää matkaa synnytyssairaalaan on tullut mietittyä aivan eri tavalla, Linda myöntää.

– Monesti on mietitty, mitä olisi tehty ilman suvun apua, Jussi sanoo.

– Olisi sinnitelty Kuusamossa. Mutta ei kukaan synnyttäjä toivo, että se tapahtuu ambulanssissa, Linda toteaa ja pyytää Jussia hakemaan tuttipullon: Otavalla menee hermot yhteisruokintaan.

Jussi ottaa kahden viikon ikäisen pojan syliinsä sohvalle, ja ruokailu jatkuu rauhallisesti.

Kaikki hyvin.