Apu

Perustulokokeilu vaikuttanut enemmän henkisesti kuin työllistävästi



Perustulokokeilu vaikuttanut enemmän henkisesti kuin työllistävästi

Maailmanmainettakin niittänyt perustulokokeilu päättyi vuodenvaihteessa. Alustavat tulokset osoittavat, etteivät kaksi vuotta sitten koehenkilöiksi arvotut 2000 suomalaista ensimmäisenä kokeiluvuonna työllistyneet vertailuryhmää paremmin, mutta kokivat hyvinvointinsa kohentuneen.
Teksti Jorma Lehtola

Perustulokokeilulla on pyritty mittaamaan sen vaikutuksia osallistujien työllisyyteen, tuloihin ja hyvinvointiin. Tuoreet arviot perustuvat rekisteri- ja kyselytutkimuksiin. Tulokset kokeilun jälkimmäisestä vuodesta valmistuvat vasta ensi vuonna.

Kokeilun suurin anti on ollut henkistä laatua. Perustuloa saaneet tunsivat verrokkiryhmää vähemmän stressiä ja terveysongelmia, kun huoli perustoimeentulosta ja rassaava tukibyrokratia väistyivät. Luottamus tulevaisuuteen ja yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiin vahvistui.

Kelan kaksi vuotta sitten arpomat 2000 työtöntä ovat saaneet työmarkkinatuen tai peruspäivärahan sijaan 560 euron perustulon kuukaudessa. Sen lisäksi on voinut saada asumis- ja toimeentulotukea.

Perustulon on saanut ilman raportointivelvollisuutta tai pelkoa sen menettämisestä, vaikka töitäkin löytyisi. Sen uskottiin kannustavan työttömiä myös pienempipalkkaisiin ja satunnaisiin töihin.

Suomen kokeilu on herättänyt myös kansainvälistä mielenkiintoa, koska muuallakin pohditaan uusia ratkaisuja muuttuneen työelämän ja digitalisaation haasteisiin.

Julkaistu: 11.2.2019