Muuttovirta Suomesta kääntyi 2020 – Suomalaisia tuli ulkomailta enemmän kuin lähti – Miksi paluumuuttajille ei ole kotouttamispalveluita?
Puheenaiheet
Muuttovirta Suomesta kääntyi 2020 – Suomalaisia tuli ulkomailta enemmän kuin lähti – Miksi paluumuuttajille ei ole kotouttamispalveluita?
Varsinkin perheellisten kansalaisten palaaminen ulkomailta Suomeen voi olla hankalaa, kun myös lapsille pitää järjestää hoitopaikat.
16.2.2021
 |
Apu

Muuttovirta kääntyi viime vuonna: 2020 useampi Suomen kansalainen muutti Suomeen kuin täältä pois. Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto on ollut tappiollista koko 2010-luvun.

Toisin sanoen kansalaisia on muuttanut vuoteen 2020 saakka enemmän ulkomaille kuin palannut Suomeen. Muuttotappio on silti Tilastokeskuksen väestönmuutostilastojen mukaan vähentynyt vuodesta 2016 lähtien kaikissa koulutusryhmissä.

Viime vuonna Suomeen muutti 9 281 suomalaista ja Suomesta muutti ulkomaille 7 624 suomalaista. Paluumuuttajia oli noin tuhat enemmän edellisvuosiin verrattuna. Maasta- ja maahanmuuttajat ovat olleet ja ovat edelleen melko nuorta väkeä, enimmäkseen 20–44-vuotiaita.

Korona ei lisännyt halukkuutta palata Suomeen

Voisi olettaa, että ihmiset palasivat kotimaahan koronapandemian vuoksi, mutta se ei ole pääsyy. Siirtolaisuusinstituutissa tehtiin viime syksynä ulkosuomalaisille suunnattu kyselytutkimus, jossa kysyttiin ulkomailla asuvien suomalaisten haluja palata Suomeen ja sitä, miten korona on vaikuttanut paluuhalukkuuteen. Kyselyyn vastasi 3 105 henkilöä.

– Suurin osa vastaajista mainitsi, ettei korona ole lisännyt heidän halukkuuttaan palata Suomeen. Se oli hieman yllättävä tulos, kertoo erikoistutkija Tuomas Hovi Siirtolaisuusinstituutista. Raportti julkaistaan kuluvan kevään aikana.

Suomeen palaava joutuu selvittämään arjen asiat pitkälti itse. Jos on asunut ulkomailla pitkään, voi esimerkiksi pankkitunnuksien välttämättömyys viranomaisasioissa yllättää.

Kotouttamispalvelut puuttuvat

Paluumuuttoprosessi voi kestää useita kuukausia varsinkin perheellisillä, kun työpaikan etsimisen lisäksi pitää selvittää lasten koulu- ja päivähoitopaikat.

– Suomessa ei ole kotouttamispalveluita paluumuuttajille, sanoo Suomi-Seuran vastaava palvelupäällikkö Kaisa Pudas.

Pudas tuntee paluun pulmakohdat, sillä hän asui pitkään Thaimaassa. Hän on palannut ulkomailta Suomeen jo kaksi kertaa, viimeksi vuonna 2018 Ouluun.

Pudaksen vastuulla on nyt Osaajaväylä Suomeen -malli, jota Suomi-Seura kehittää ensin Varsinais-Suomen TE-toimiston kanssa. Sillä halutaan sujuvoittaa paluumuuttoa ja tukea Suomeen palaavien työllistymistä.

Suomalaiset muuttavat eniten Ruotsiin, Isoon-Britanniaan, Saksaan, Yhdysvaltoihin ja Espanjaan. Huolimatta siitä, että ulkomailla asuu yli 300 000 Suomen kansalaista, heistä on saatavilla vain vähän tuoretta tutkimustietoa.

– Myös paluumuuttotutkimusta on vähän, sanoo kasvatustieteiden tohtori, globaalikasvatukseen erikoistunut Pudas.

Sisäministeriö tiedotti helmikuun alussa, että ministeriössä laaditaan Suomen ulkosuomalaisstrategia vuosille 2022–2026. Tavoitteena on auttaa paluusta kiinnostuneita kansalaisia asettumaan Suomeen sujuvasti ja tuetusti.

Tästä on kyse

Suomen kansalaisia palasi vuonna 2020 Suomeen enemmän kuin edellisinä vuosina. Palaaville on nyt alettu tarjota entistä enemmän tukea työllistymisessä ja arjen asioiden järjestämisessä.

Kommentoi »