Kyyn lainsuojattomat päivät ovat ohi. Suomen ainoa myrkkykäärme on suoranaisen vihan kohde, ja tähän asti sen on voinut tappaa ilman eri syytä – toisin kuin missään muussa Länsi-Euroopan maassa. Kesäkuun alussa voimaan astuva uusi luonnonsuojelulaki kuitenkin suojaa myös kyytä rauhoituksella. Silti toisin kuin kaikki muut Suomen matelija- ja sammakkoeläinlajit, jotka ovat täysin rauhoitettuja, kyy ei jatkossakaan ole täysin turvassa.
Rauhoitettujen eläinlajien yksilöiden tahallinen tappaminen tai pyydystäminen on kielletty luonnonsuojelulaissa. Kuitenkin estämättä pihapiirissä olevan tai muutoin ihmiselle tai kotieläimelle vaaraa aiheuttavan kyyn saa tarvittaessa ottaa kiinni ja siirtää, ja jos se ei ole mahdollista, myös jatkossa tappaa.
Kyy välttelee myrkyn tuhlaamista
Uudistus tulee tarpeeseen, sillä kyykanta on vähenemään päin. Moni pitää kyytä aggressiivisena ja ihmisten pariin tai jopa kimppuun hakeutuvana, mutta tosiasiassa kyy pyrkii välttelemään ihmistä parhaansa mukaan.
Käärme tarvitsee myrkkynsä saalistamiseen, joten yleensä se käyttää sitä ihmiseen vain viimeisenä keinona, kun se tuntee olonsa todella ahdistetuksi. Useimmiten tätä edeltävät pakoyritys, varoittaminen sihisemällä, valehyökkäys suu kiinni tai purema ilman myrkkyä. Oma rauhallisuus ja harkitut liikkeet auttavat estämään kyyn hätääntymistä.
Tuhansia kyitä siirtänyt asiantuntija, Kyyatlaksen ylläpitäjä Toni Beckman kertoo, että hänen saamistaan puremista vajaa puolet on ollut myrkyttömiä. Beckman on tutkimusmielessä tarkoituksella antanut käärmeiden purra häntä lukuisia kertoja selvittääkseen myrkyllisten ja myrkyttömien puremien suhteen.
Kyy on harvoin vaarallinen ihmiselle, mutta purematapauksissa on silti syytä hakeutua lääkäriin – etenkin, jos kyseessä on pikkulapsi, allergikko tai heikkokuntoinen vanhus. Kyypakkauksen kortisonista ei ole haittaa, joskaan ei välttämättä suurta hyötyäkään, mutta tulehduskipulääkettä ei saa ottaa.
Koiralle purema voi olla erittäin vaarallinen. Lemmikille kyytablettia suositellaan vain, jos purema on kaulassa ja hengitystiet turpoavat.
– Koiranomistajan kannattaa pohtia etukäteen, miten aikoo toimia tilanteessa, kun kyy on purrut koiraa – mitä paremmin itse on selvillä toimintatavoista, sitä nopeammin pystyy toimimaan koiran auttamiseksi, LähiTapiolan eläinvakuutusten asiantuntija Raisa Tarola sanoo.
Pihalla tuli vastaan kyy, mitä teen?
Kyyn siirtäminen onnistuu miltei keneltä vain, joskin sen tarpeellisuutta kannattaa kyyn hyvinvoinnin vuoksi pohtia tarkkaan. Ensinnäkin kyy on hyötyeläin, joka pistelee poskeensa elämänsä aikana lukemattomia tuholaisjyrsijöitä.
Puutiaisten väli-isäntinä toimivien pienjyrsijöiden myötä se harventaa myös punkkikantaa. Kyyhavaintoja keräävä Kyyatlas vinkkaa myös, että koska kyyn elinpiiri on laaja, se on esimerkiksi pihalla usein vain läpikulkumatkalla. Yleensä alueen rauhattomuus riittää siihen, että kyy päättää itse hakeutua muualle.
Mikäli kyy tulee vastaan vaikka metsäpolulla, sen kannattaa antaa olla ja poistua itse rauhallisesti paikalta. Luonnossa liikkuessa on hyvä muutenkin katsoa, mihin astuu, tai tarvittaessa hieman tömistellä jalkojaan kyyn varoittamiseksi.
Kyyn selviämismahdollisuuksien parantamiseksi sitä ei kannata siirtää kovin kauas, enintään 2–4 kilometrin päähän. Uudelta alueelta pitää löytyä kyylle vettä ja ruokaa sekä sopiva horrostuspaikka talveksi. Mikäli siirto kohdistuu kaupunki-, taajama- tai ulkoilualueeseen, kannattaa olla yhteydessä Kyyatlakseen.
Kyystä kannattaa pysytellä vähintään metrin päässä. Hyviä työvälineitä ovat vaikkapa harava, pitkävartinen harja tai keppi ja säilytysastiaksi kannellinen saavi tai iso, suljettava kangaspussi. Kannattaa muistaa, että kyy kykenee puremaan pussin läpi. On hyvä käyttää pitkävartisia saappaita ja hanskoja, joiden läpi kyy ei pääse puremaan.
Kuten koiraa, käärmettäkään ei saa säilyttää kuumassa autossa. On myös hyvä huomioida, että siirtotilanteessa kyy on stressaantunut ja siten tavallista alttiimpi puremaan.
Lähteitä myös Yle , WWF, Suomen luonnonsuojeluliitto ja IS
