Ääni on korviahuumaava. Käynnissä ovat moottoripyörien kuninkuusluokan testiajot Iitin KymiRingin uutukaisella moottoriradalla. Ne ennakoivat ensimmäisiä MotoGP-kisoja, jotka järjestetään Pohjoismaiden ensimmäisellä GP-radalla heinäkuussa 2020. Viikonloppu selviää syyskuussa. Kaikkiaan MotoGP-kisoja on Iitissä tiedossa vuoteen 2024 asti.

Seisomme keskellä Suomen suurimpiin kuuluvaa maansiirtotyömaata. Rata-­alu­eella on siirretty maata paikasta toiseen peräti 2,5 miljoonaa kuutiometriä. Sen ansiosta radan näkee erinomaisen hyvin lähes kaikilta katsomopaikoilta.

Edessämme on noin 1,2 kilometriä pitkä pääsuora. Se ei ole ainoastaan pitkä, vaan se on suunniteltu huippunopeaksi. Radan rakentajien mukaan nopeus voi nousta pääsuoran lopulla nousta ennen jarrutusta GP-luokan moottoripyörällä jopa 360 kilometrin tuntinopeuteen.

KymiRing-rata

GP-radoilla toistaiseksi kovinta vauhtia on pitänyt Ducatin testiajaja Michele Pirro Italian Mugellon radalla. Hän kellotti siellä 355,2 kilometrin tuntinopeuden.

Iitissä saattaa siis olla odotettavissa vauhtiennätyksiä.

Testiajoja seuraa sadekelistä huolimatta jopa 8 000 maksanutta katsojaa. Sadetta uhmaava yleisömäärä on yllättänyt KymiRingin hankejohtaja Timo Pohjolan.

– Ääni ja nopeus kiehtovat suomalaisia, Pohjola myhäilee.

Edellisen kerran Suomessa ajettiin moottoriurheilun kuninkuusluokan ajoja 37 vuotta sitten Imatralla.

Nyt ollaan läntisessä Kymenlaaksossa KymiRingin ensimmäisessä julkisessa testipäivässä, ja taivaalta tulee vettä kuin aisaa.

Parhaillaan rataa kiertää vesisuihkujen keskellä Suomen ykköskuski, KTM-tallin testikuljettaja Mika Kallio. Radalle ovat lähteneet myös Moto2-luokan maailmanmestari Stefan Bradl Hondallaan, Michele Pirro Ducatillaan, Superbiken maailmanmestari Sylvain Guintoli Suzukillaan, kaikissa kilpailuluokissa palkinnoille yltänyt Bradley Smith Apriliallaan ja Moto2-luokan hopeamitalisti Jonas Folger Yamahallaan.

Mika Kallio kurvaa varikolle ja hihkuu.

– Kaikki ajajat ovat nimimiehiä ja GP-puolelta, joten hieno porukka on saatu kasaan testipäiville, iloitsi kotiradastaan ylpeä Mika Kallio.

KymiRingin vauhtisuoralla ylletään Kallion mukaan nyt 330–340 kilometrin tuntinopeuteen. Suoran päässä nopeus putoaa jyrkästi, ja g-voima puristaa tiukasti kuskin niskaa.

– Rata tuntuu suhteellisen haastavalta. Ei ole paljon paikkoja, joissa levätä, oikeastaan ainoastaan pääsuora. Pidän tästä radasta kovasti, koska se on suunniteltu niin, että on paljon luonnonkatsomoa, ja näyttää, että monesta paikasta näkee suurimman osan rataa. Tämä on hyvin katsojaystävällinen rata, Kallio toteaa.

Mika Kallion mielestä KymiRingin rata on suunniteltu huolellisesti, mutta sen mutkaisuus askarruttaa silti.

– Neljä ensimmäistä mutkaa ovat mielestäni ok, mutta loput viisi tekevät radasta hiukan sykeröisen. Maailmalla on useimmissa radoissa 3–4 mutkaa vähemmän.

KymiRingin hankejohtaja Timo Pohjola vastaa Mika Kallion pohdintoihin.

– Radan pitää olla sellainen, että sillä otetaan miehestä mittaa. Siitä pitää löytyä nopea, tekninen ja fyysinen sektori, ja siksi KymiRingillä on mutkia enemmän kuin monella muulla radalla, Pohjola perustelee.

Kilpaileminen kotiyleisön edessä on Mika Kallion mukaan jokaisen kuljettajan unelma. Kallio kärkkyykin tiukasti KTM-tallissa vapautunutta kisakuskin paikkaa.

– Kun urani alkoi GP-sarjassa vuonna 2001, ei ollut edes ajatuksissa, että Suomessa voitaisiin oman urani aikana järjestää MotoGP-osakilpailu. Ehdottomasti tavoitteena on, että olen viivalla kotikilpailussa. Suomen GP:n saaminen on ollut monen mutkan takana.

Radan valmistuminen on herkkä hetki myös Timo Pohjolalle. Hän on unelmoinut suomalaisesta huippuradasta 30 vuotta.

Erityisen iloinen hän on valtiovallan suhtautumisesta hankkeeseen viime vuosina.

– Rata-alue on käyttötarkoitukseltaan monipuolinen, ja päättäjät ymmärsivät sen todella hyvin, sanoo Pohjola.

Radan rakentamiseen on tähän mennessä käytetty noin 20 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän liikuntapaikkatuen osuus summasta on 6,5 miljoonaa euroa.

Ratayhtiön pääomistajat ovat AKK Sports Oy, Suomen Moottoriliitto, A. Ahlström Kiinteistöt Oy ja Iitin kunta. Loppuosa tarvittavasta rahoituksesta on pääsääntöisesti saatu kokoon omapääomaehtoisilla rahoitusinstrumenteilla ja yhtiöllä on myös pankkilainaa.

Myös Lahden kaupunki on ilmaissut halunsa pääomittaa yhtiötä kahdella miljoonalla eurolla. Kahdeksan kaupunginvaltuutettua teki päätöksestä valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

– Rakentaminen jatkuu radan kisa-alueiden valmistumisen jälkeenkin. Karkea arvio on nyt, että kaikkiaan kustannukset ovat  noin 30 miljoonaa euroa, arvioi KymiRing Oy:n toimitusjohtaja Markku Pietilä.

Markku Pietilän mukaan radan paikka on ihanteellinen – se sijaitsee Lahden ja Kouvolan välissä, mutta silti lähellä pääkaupunkiseutua ja Pietaria.

– Myös toimivat ratayhteydet olivat ratkaiseva tekijä sijaintipaikkaa valittaessa. Syöttöliikenne Lahdesta ja Kouvolasta hoituu viidelläkymmenellä bussilla ja 100–150 kilometrin sisällä sijaitsevien majoitusliikkeiden huoneet täyttyvät, arvioi Pietilä.

MotoGP-kisa tuleekin KymiRingin kansainvälisestä markkinoinnista vastaavan Janita Lehtosen mukaan täyttämään ensi vuoden kisan aikaan lähes kaikki mahdolliset majoituspaikat pääkaupunkiseudulta Keski-Suomeen, vaikka osa innokkaista katsojista majoittuu telttoihin.

– Kisatapahtuman massiivista taloudellista merkitystä korostaa se, että esimerkiksi viime kaudella se toi Tšekin Brnon kisassa yksinomaan rata-alueen kaupunkiin välitöntä matkailutuloa 80 miljoonaa euroa. Summa on 20 miljoonaa euroa suurempi kuin 19 000 asukkaan Heinolan kaupungin vuoden 2016 välitön matkailutulo, Lehtonen luettelee.

Lehtosen mukaan ajajilla on todella isoja faniryhmiä, jotka seuraavat idoleitaan jokaiseen kisaan ympäri maailman.

– Vastaavaa ei ole Suomessa koettu.

Lehtonen kertoo, että MotoGP-kisoista viisivuotisen sopimuksen tehnyt yhtiö voi lajin kansainväliset oikeudet omistavan Dorna Sportsin mukaan odottaa jo ensimmäiseen kisaan 100 000–150 000 katsojaa.

AKK Motorsports ja Suomen Moottoriliitto asettivat ensimmäisen kilpailun yleisötavoitteeksi ensin 60 000 katsojaa, mutta nostivat sen Dornan esittämien lukujen tultua julkisuuteen 80 000 katsojaan.

Iittiin nousseen radan mittakaava on sanalla sanoen massiivinen.

– Alueelle mahtuisi kaksitoista 10 000 neliömetrin kokoista Prismaa tai Citymarketia. Alueen asemakaavassa on tilavaraukset muun muassa hotellille ja toimisto- ja liiketiloille sekä erilaisille majoitusratkaisuille. Koko rakennusoikeutta ei varmaan tulla nopeasti käyttämään, toimitusjohtaja Markku Pietilä havainnollistaa.

Alueen tapahtumakenttä on Pietilän mukaan noin 15 hehtaarin kokoinen, kaksi kertaa suurempi kuin Hämeenlinnan Ahveniston kenttä. Lisäksi ympärillä on 180 hehtaarin aidattu alue.

– Jo ensi vuonna pyrimme järjestämään neljä kansainvälistä tapahtumaa, ja lisäksi Lahti Events kaavailee alueelle isoja konsertteja. Tavoittelemme yli 100 000 ihmisen tapahtumia, Pietilä julistaa.

Janita Lehtosen mukaan MotoGP:n lisäksi rata voi hyvin isännöidä kuudesta kymmeneen muuta isoa tapahtumaa vuosittain – suuria konsertteja, yleisötilaisuuksia ja talvisin vaikkapa ampumahiihtokisoja.

– Oleellista on, että ratayhtiö vastaa vain radan toiminnasta ja varikkorakennukseen sijoittuvista tiloista. Kaikki rakennukset ja tapahtumat sen ympärillä ovat ulkopuolisten toteuttamia, selvittää Lehtonen.

Nostaako KymiRing Suomen moottoriurheilun vihdoin kansainväliselle tasolle? Kyllä, sanovat Markku Pietilä ja AKK Motorsportin toimitusjohtaja Tatu Lehmuskallio. Lehmuskallio kiittää valtion päättäjiä siitä, että yli kymmenen vuotta vireillä ollut KymiRing vihdoin nostettiin Olympiastadionin rinnalle valtion avustamien liikuntakohteiden ykköskastiin.

– Tätä voisi verrata vaikka siihen, että uimareille rakennettaisiin nykyaikainen uimahalli. Ensi vuonna ja vuosina 2021 ja 2022 täällä järjestetään myös motocrossin MM-kisat, ja autokisojakin on tulossa, mutta niiden suhteen odottelemme rauhassa, kuinka kansainvälisiä ja kansallisia kisoja tulee tarjolle, Lehmuskallio totesi.

Entä saataisiinko uuden radan avulla Suomeen vihdoin F1-kisat? Mahdotonta se ei ole. AKK Motorsport on jo hakenut valtion tukea valmisteluihin, sillä Pietilän mukaan on selvää, että ilman valtion merkittävää tukea F1-kisoja ei järjestetä missään maassa.

Timo Pohjolan mukaan KymiRingillä on jo valmiina F1-kisojen edellyttämät lisäyleisöaitausten tolpat.

– Lisäaitaukset maksavat 5–10 miljoonaa euroa. Toinen puuttuva asia meillä on mediatila 700 toimittajalle, mutta se voidaan hoitaa teltoilla, Pohjola arvioi.