Metsässä on kaatuneita lehtipuita. Ei sahattuja eikä tuulenkaatoja, vaan poikki järsittyjä. Kannattaa pitää silmät auki, lähistöltä löytynee majavan pesiä tai patoja. Majavaperheen reviirin kyllä huomaa.

– Eräs tuttavani hätkähti omassa pihassaan, kun pihakoivu kaatui yks kaks. Hän mietti, että kuka puun on ­tullut kaatamaan, mutta majavahan se oli. Se oli yksi ensimmäisistä vahvistetuista majavahavainnoista Varsinais-­Suomessa, sanoo erikoistutkija ­Kaarina Kauhala.

Kauhala tutkii nisäkkäitä Luonnonvarakeskus Lukessa. Hän seuraa ­hylkeitä, pienpetoja ja Suomen kahta majavalajia. Tutkijat tarkkailevat muun muassa, miten Satakunnassa yleisin alkuperäinen euroopanmajava ja ­idemmässä viihtyvä vieraslaji kanadanmajava levittäytyvät ympäri Suomea.

– Saamme nykyisin DNA-näytteitä majavien syönnöksiltä löytyvistä ­lastuista. Tämä on kätevää, koska lajit voi erottaa toisistaan vain DNA:n tai kallonmuodon perusteella.

Sen lisäksi, että lajit näyttävät samalta, ne myös käyttäytyvät hyvin samoin tavoin – ja kummatkin ovat omien elinympäristöjensä avainlajeja.

– Majava voi olla kiusallinen metsänomistajalle, mutta luonnon moni­muotoisuutta se lisää tuntuvasti, sanoo Kauhala.

Majavat nimittäin kaatavat aikuisiakin puita ja rakentavat patoja.

Erityisesti majavalampia luovat majavapadot muuttavat ympäristöä ja ovat hyödyksi monille muille lajeille. Majavalammissa viihtyvät vesihyönteiset ja muut selkärangattomat. Kalat käyvät niissä kutemassa. Sorsien, kuten tavien, poikueille padot luovat suotuisia elinpiirejä.

– Kun vesi nousee metsään, puut kuolevat hiljalleen, ja syntyy paljon arvokasta lahopuuta. Kun pato aikanaan puretaan, tai se purkautuu majavaperheen siirtyessä uudelle reviirille, vesakko saa taas kasvaa, mistä on hyötyä hirvi­eläimille ja jäniksille, Kauhala kuvaa.

Majavaperheitä on usein samoilla seuduilla useita. Niiden jäljiltä metsään syntyy laikkuja, joissa metsä on eri ­kasvuvaiheessa. Tällaisesta metsästä tulee tasaikäistä monimuotoisempaa.

Kesäisin majavat syövät paljon rantakasveja, mutta ne käyttävät ravintonaan myös puuta. Majavalle maistuvat erityisesti lehtipuut, kuten haapa, koivu ja pajut. Mäntyä Kauhala sanoo nähneensä joskus järsityn, mutta epäilee, että se on majavalle hätäratkaisu paremman puutteessa.

– Kaadetuista puistakin syntyy lahopuuta, josta hyötyvät monet lajit. Varmaankin myös metsäjänikselle kaatuneista rungoista on merkittävästi hyötyä, Kauhala pohtii.