Maailman nopein internet: Netflixin kaikki sisältö sekunnissa – Tiedonsiirron nopeusennätys rikki
Puheenaiheet
Maailman nopein internet: Netflixin kaikki sisältö sekunnissa – Tiedonsiirron nopeusennätys rikki
Englantilaistutkijat ovat rikkoneet internetin tiedonsiirron nopeusennätyksen.
4.9.2020
 |
Apu

Internetin tiedonsiirrossa on tehty uusi nopeusennätys. Maailman nopein tiedonsiirtonopeus on huikeat 178 terabittiä sekunnissa (178 000 000 megabittiä sekunnissa). Tämä on jo lähellä bittien kulun teoreettista maksimirajaa.

Internetin huippunopeudella lataisi Netflixin kaikki elokuvat ja sarjat sekunnissa. Kuluttajaa se ei auta, sillä uusi ennätys on 17 800 kertaa nopeampi kuin mihin nopeimmat nykyiset kotiyhteydet (10 gigabittiä sekunnissa) Japanissa, Yhdysvalloissa ja Uudessa-Seelannissa pystyvät.

Nykypäivän internetissä tieto kulkee valokuidussa. Kuituverkossa on 40–100 kilometrin välein vahvistimia, jotka huolehtivat siitä, ettei valon kuljettama signaali heikkene matkan varrella.

Englantilaistutkijat onnistuivat saavuttamaan uuden ennätyksen käyttämällä tiedon siirtämiseen laajempaa aallonpituusaluetta, kuin mitä nykyisissä valokuiduissa käytetään.

Uusi teknologia parantaa kustannustehokkuutta

Tämän tehdäkseen he yhdistivät erilaisia vahvistinteknologioita ja kehittivät menetelmän, jonka avulla jokaisen yksittäisen aallonpituuden ominaisuuksia voidaan muokata.

Uuden teknologian etuna on, että se voidaan ottaa käyttöön kustannustehokkaasti olemassa olevissa kuituverkoissa niiden vahvistimia päivittämällä.

University College Londonissa tehty tutkimus on julkaistu IEEE Photonics Technology Letters -lehdessä.

Maailman internetliikenne on kasvanut huimaa tahtia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samalla bittien siirtäminen on tullut yhä edullisemmaksi.

Tänä päivänä nettiä käyttää aktiivisesti 4,57 miljardia ihmistä. Suurin käyttöaste on Tanskassa, Arabiemiirikunnissa ja EteläKoreassa. Ääripäätä pitää Pohjois-Korea, jonka väestö ei käytännössä surffaile netissä lainkaan.

Nykypäivän internetissä tieto kulkee valokuidussa. Kuituverkon vahvistimet huolehtivat siitä, ettei signaali heikkene matkan varrella.

Oi niitä aikoja

Suomi liittyi internetverkkoon marraskuussa 1988. Ensimmäisten nettiyhteyksien nopeus – 56 kilobittiä sekunnissa – ei päätä huimannut. Eikä kansalaisilla ollut verkkoon aluksi pääsyäkään, sillä se oli pitkään vain tutkijoiden käytössä. Kehitys kohti nykyistä internetiä alkoi saada tuulta purjeisiin vasta 1990-luvun puolivälissä.

Kommentoi »