Korona-ajan elintapamuutokset, kuten vähentynyt arkiliikunta tai heikentynyt ravitsemus, voivat vaikuttaa kansanterveyteen vielä pitkään.

– Tutkimme miten koronapandemia on vaikuttanut sydän- ja verisuonitautien ilmaantumiseen. Korkea verenpaine, kolesteroli ja diabetes ovat riskitekijöitä sydän- ja aivoinfarkteille, kertoo Teemu Niiranen, Turun yliopiston sisätautiopin professori.

Ensimmäiset tutkimustulokset Suomesta valmistuvat kevään 2022 aikana.

Yhdysvaltalaisten verenpaine nousi selvästi vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna, kertoo laaja tutkimus, joka julkaistiin joulukuussa Circulation-nimisessä tieteellisessä julkaisussa. Muutos havaittiin kaikissa ikäryhmissä ja erityisesti naisilla. Syitä ei tutkimuksessa selvitetty.

Yleisesti kohonneen verenpaineen syitä ovat elintavat, kuten liikunnan vähäinen määrä, lihavuus, alkoholin runsas käyttö ja stressi sekä perinnöllinen taipumus.

Suomessa sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä saadaan laajaan väestöaineistoon perustuvaa tietoa vuonna 2023, kun seuraava FinTerveys-tutkimus ilmestyy. Siinä kartoitetaan suomalaisten terveydentilaa viiden vuoden välein.

– Mutta vaikka verenpaine olisi kohonnut niin on vaikea sanoa, mikä osa johtuu koronapandemiasta ja mikä elintavoista ylipäätään, Niiranen sanoo.

Terveydenhuoltoa kuormittavat lähivuosina korona-ajalla tunnistamatta ja hoitamatta jääneet sairaudet. Pitkäaikaissairauksien, kuten verenpainetaudin, seurantahoidossa voi olla piilevää hoitovelkaa, mutta sen laajuutta ei tiedetä.

– Aina kun on tiukemmat rajoitteet käytössä, ja enemmän tautitapauksia, niin potilaat herkemmin peruvat vastaanottokäyntejä. Jos kontrollikäyntejä perutaan, eikä reseptejä uusita, se vaikuttaa taudin tai riskitekijöiden hoitoon, sanoo Niiranen, joka tutkijan työn lisäksi ottaa vastaan potilaita lääkärin vastaanotolla.

Hoitovelan lyhentämistä saattaa helpottaa etälääkäripalveluiden nopea yleistyminen. Verenpaineseuranta perustuu nykyään pitkälti kotimittauksiin, joiden lisäksi tarvitaan laboratoriotutkimuksia.

– Verenpainetauti ja pitkän ajan verenpaineen seuranta soveltuu erittäin hyvin etävastaanotolla käsiteltäväksi, varsinkin jos ei ole kyseessä uuden lääkityksen aloitus tai verenpainehoidon osalta uusi potilas, sanoo Teemu Niiranen.

– Tautiriski on myös eletyn elämän summa. Korona-ajan vaikutus esimerkiksi aivo- ja sydäninfarktien ilmaantuvuuteen voi näkyä vasta vuosien, ehkä vasta vuosikymmenen päästä.