Kongon demokraattisen tasavallan pääkaupungissa Kinshasassa kadulla näkyy paljon maskeja, ja niitä myydään kadunkulmissa. Hotelleissa, ravintoloissa ja kaupoissa kaikilta mitataan kuume ja ovella käteen ruiskutetaan käsidesiä. Maahan tai pois ei pääse ilman negatiivista koronatestitulosta.

– Ebola oli paljon vaarallisempi, ja ihmisiä kuolee koko ajan ripuliin, malariaan ja lavantautiin. Ei korona hirveästi pelota tai hetkauta, sanoo kongolainen Victor Anasa.

Pandemian alussa Afrikassa vitsailtiin länsimaiden pandemiapaniikin kustannuksella: ”Euroopassa tilannetta kutsutaan ennennäkemättömäksi, Afrikassa kutsumme sitä tiistaiksi.”

Toistaiseksi kauhukuvat siitä, että mantereen heiveröinen terveydenhuolto romahtaa taudin rasituksessa, eivät ole toteutuneet.

Afrikassa oli marraskuun lopulla havaittu reilu kaksi miljoonaa tartuntaa. Kuolemia oli yli 50 000. Vähäväkisemmässä Euroopassa tartuntoja oli yli 12 miljoonaa ja kuolleita noin 300 000.

Syitä Afrikan alhaisiin koronalukuihin on etsitty nuoresta väestöstä, aliraportoiduista ta­pauksista ja vähäisistä testausmääristä.

Koska Afrikkaan ja mantereen sisällä matkustetaan vähemmän kuin vaikkapa Euroopassa ja Yhdysvalloissa, tartunnat eivät ole päässeet leviämään yhtä nopeasti kuin länsimaissa.

Toinen selitys on, että epidemioiden hoitoon tottuneella mantereella koronakriisi on yksinkertaisesti hoidettu hyvin.

Heti maaliskuussa monien maiden rajat suljettiin, lentoliikenne pysäytettiin, ulkonaliikkumiskieltoja ja maskipakkoja otettiin käyttöön. Tuolloin Afrikassa oli vasta muutamia todettuja tapauksia.

Kongossa kansallisista koronatoimista vastaa virologi Jean-Jacques Muyembe. Hän löysi ebolaviruksen 1970-luvulla, ja on johtanut myös ebolanvastaisia toimia. Kaksi vuotta sitten itäisessä Kongossa alkunsa saanut ebolaepidemia oli jo maan kymmenes, ja toiseksi vakavin historiassa.

Muyembe sanoi Maailmanpankin haastattelussa, että Kongo on ottanut opiksi ebolanvastaisesta taistelusta. Heti ensimmäisen koronatapauksen jälkeen uudelleenaktivoitiin ebolan aikaisia seuranta- ja viestintäjärjestelmiä ja otettiin yhteisö mukaan taisteluun.

Muyembellä on selkeä viesti pandemian kanssa kamppaileville maille.

– Älkää julistako voittoa liian aikaisin.

Senegal nousi Uuden-Seelannin jälkeen kakkoseksi Foreign Policy -lehden listalla, jossa maat pisteytettiin koronatoimien tehokkuuden mukaan.

Rajuilla rajoitustoimenpiteillä on kääntöpuoli. Koronalla on tilastojen ulkopuolella muitakin uhreja kuin tautiin kuolleet. Monen maan talous on kärsinyt valtavasti, ja köyhien määrä uhkaa kasvaa miljoonilla pandemian jalanjäljissä.

– Moni elää kädestä suuhun ja on riippuvainen päivittäisistä tuloista. Eivät he voi jäädä kotiin tai tehdä etätöitä. Moni on sitä mieltä, että vastatoimet ovat tautia pahempia, sanoo Victor Anasa.