On tärkeää ottaa itselleen aikaa, syödä ja nukkua hyvin, tavata ystäviä, liikkua riittävästi ja harrastaa kulttuuria. Näin lausui eräässä naistenlehdessä fantastisen elämänmuutoksen tehnyt keski-ikäinen nainen. Nykyään hänellä pyyhkii hyvin ja energiaa riittää! Enää eivät arjen haasteet paina, päinvastoin, elämä otetaan vastaan sellaisena kuin se tulee.

Kuulostaa houkuttelevalta. Yritetäänpä asentaa hänen neuvonsa tavallisen suomalaisen, työssäkäyvän ihmisen elämään.

Aamu: Herätys seitsemältä. Tunti aikaa käydä suihkussa, laittaa tukka ja naama ihmiskelpoiseksi, syödä aamupala, herättää teini seitsemättä kertaa, ulkoiluttaa koira ja sopia aviopuolison kanssa iltapäivän harrastekuskaukset.

Pyykkivuori muistuttaa itsestään heti aamusta. Voiko pyykkien kanssa puljaamisen tulkita omaksi ajaksi?

Päivä: Töissä flunssa on kaatanut 75 prosenttia työkavereista, ja joudut tuuraamaan Lassea, Riittaa, Jormaa ja Pirjoa. Lounaaksi valikoituu palaverista yli jäänyt kampaviineri. Huolestut miettiessäsi, onko mahdollista ehtiä kotiin siksi, kun tytärtä pitää lähteä kuskaamaan luistelutreeneihin.

Iltapäivä: istut autossa ruuhkassa matkalla kotiin. Tietyöt elävöittävät matkaasi, ja lyöt vetoa itsesi kanssa, ehditkö ajoissa kotiin. Ehdit juuri ja juuri ja lähdet takaisin ruuhkaan viemään lasta. Palaat kotiin, laitat ruokaa, täytät tiskikoneen ja pesukoneen, ai niin koira, ja missä se mies viipyy? Autat toista lasta matikan läksyissä, joista olet pihalla kuin Mustin koppi.

Ilta: porukka ruokittu, pyykit ripustettu. Haet lapsen harrastuksesta ja lupaat heittää lapsen kaverinkin kotiin. Bussikorttiin tarvitaan rahaa, joten menet R-kioskille, jossa sinut toivottaa tervetulleeksi kymmenen metrin postijono. Saat bussikortin hoidettua, kun mies jo soittaa. Koiralla on ripuli, menet kotiin, peset maton – se painaa kuin syntisi, joka on se, ettet ota ikinä itsellesi aikaa.

Yö: kaikki muut nukkuvat. Päätät kokeilla mindfulnessia ja istut lattialle vaikeaan lootusasentoon. Hengittelet ohjeiden mukaan, mutta se on vaikeaa, koska jalkoihin sattuu. Mielen tyhjentäminen on vaikeaa, sillä mietit, milloin voisit tavata ystäviä ja harrastaa kulttuuria tai liikuntaa.

Tulkitset hätäpäissäsi vaikean asennon liikunnaksi. Haaveilet pitkäkestoisesta, kovasta flunssasta, jotta voisit kerrankin vain maata.

Viikonloppu: Taloyhtiön talkoot. Naapurin Javanaiset aloittelevat pihalla kolaamisen jo seitsemän jälkeen ja näyttävät hapanta naamaa, kun ilmestyt pihalle vasta kymmenen jälkeen. ”On täällä aika paljon hommaa”, syyllistää Herra Javanainen tarttuessasi haravaan.

Talkoiden jälkeen oikaiset sohvalle ja nukahdat. Kolmen tunnin päästä heräät. Perhe luulee, että kuolit. Olet sekaisin kuin seinäkello. Muistat taas, että ystäviä pitäisi tavata, liikuntaa harrastaa ja kulttuuria imeä itseensä. Niistä saa voimaa. Stressaannut.

Selaat kalenteria ja yrität keksiä, mihin koloon moiset toiminnat mahtuisivat. Et onnistu.

Sinut kutsutaan valmiiseen pöytään syömään. Miehesi on kokannut, ja koko perhe on koossa. Olet haljeta onnesta.

Olet varma, että naistenlehden keski-ikäisellä naisella ei ole koskaan ollut näin ihanaa elämää.