Ruotsin kruununprinsessa Victoria esiintyi ensimmäistä kertaa lausunnonantajana televisiossa 9-vuotiaana, kun Unicefin 40-vuotisjuhlat ja Ronja ryövärintytär -elokuvan ensi-ilta yhdistettiin. Tärkeintä Victorialle oli päästä tapaamaan lempikirjailijaansa Astrid Lindgreniä, mahtavan Peppi Pitkätossun äitiä.

Pitkänhuiskea prinsessa täräytti tv-toimittajille ennen paikalta pakenemistaan, että tyhmiin kysymyksiin saa tyhmiä vastauksia!

Kruununperillistä oli varjeltu julkisuudelta niin hyvin kuin vain voi – isä Kaarle XVI Kustaa oli sitä mieltä, että lasten pitää saada olla lapsia niin kauan kuin mahdollista. Isä myös toisti aina tilaisuuden tullen isoisänsä ja edeltäjänsä, Kustaa VI Aadolfin neuvoa: ”Ole luonnollinen, kuuntele tarkasti mitä ihmiset puhuvat ja katsele elämää tietyllä huumorilla – muuten ei jaksa.”

Sitä Kaarle Kustaa yritti noudattaa, vaikkei se 27-vuotiaana kuninkaaksi joutuneelta kovin hyvin luontunutkaan. Victoria on saanut kypsyä ja valmistautua tehtäväänsä sukupolviketjun normaalitahdissa, tyynemmin, hän saanut paljon tukea, kannustusta ja rakkautta.

44-vuotiaan Victorian elämä on kehityskertomus pontevasta ja sinnikkäästä sankarittaresta, joka käy päin vaikeuksia ja ongelmia. Aina ei jaksa, mutta pian voimat taas löytyvät. Sisu, aherrus, velvollisuudentunto, tiettyjen asioiden hyväksyminen vievät perille. Ja se, että uskaltaa uhmata systeemiä, kun tuntee olevansa oikeassa: rakastaa, rakastua tavalliseen epätavalliseen poikaan, jolla oli synkkä salaisuus – kuolemanvakava sairaus.

Isän, Kaarle Kustaan salaisuus oli toisenlainen: hän oli perinyt Bernadotte-suvussa kulkevan dysleksian, luku- ja kirjoitusvaikeudet. 1950-luvulla asialle ei osattu tehdä juuri mitään. Kruununprinssi häpesi, tunsi itsensä tyhmäksi ja oli uupua piilossa pidetyn taakkansa alle. Alakouluikäisenä selvisi, että Victoria potee samaa ongelmaa. Sitä ei varsinaisesti peitelty ja Victoria sai kaiken avun, mitä 1980-luvulla osattiin antaa. Silti dysleksia teki opintiestä ja tulevaan monarkin asemaan valmistautumisesta vaikeampaa. Välillä kuorma tuntui rusentavan ylivoimaiselta.

– Kaiken vaivan kruunaa se, että pääsen tapaamaan ihmisiä, oppimaan heiltä! Suurin etuoikeuteni on, että saan niin valtavasti tietoa: minulle vastataan, kun kysyn. Saan tavata ihmisiä maailman huipulta, ei vain hallitsijoita ja poliitikkoja, vaan tieteentekijöitä, taiteilijoita, ajattelijoita, urheilijoita ja toisaalta ihan tavallisia ihmisiä. Saan kuulla suuria maailman asioita ja suuria yksilöiden asioita, Victoria intoili Ruotsin television hänen 40-vuotispäivänsä aikaan tekemässä ohjelmassa.

Tunnollisuus, itselle asetetut vaatimukset pärjätä ja onnistua kävivät teini-ikäiselle Victorialle ylivoimaisiksi. Esiintymispelko, mokaamiskauhu, suoritus- ja ulkonäköpaineet kasaantuivat.

Perheen kaksi muuta lasta, prinssi Carl Philip ja prinsessa Madeleine saivat varttua huolettomammin. Victoriaa viisi vuotta nuorempi Madeleine vaikutti täydelliseltä: vaaleat prinsessakiharat, säihkyvät silmät, oppimisessa ei mitään ongelmaa. Hänestä puhuttiin perinteisenä kaunottarena, isosiskoa sanottiin – no, hmm – persoonallisen näköiseksi. Ja äiti, kuningatar Silvia, näyttävä aikuinen nainen, tuskaili ulkonäkönsä ja kilojensa kanssa.

Ei tarvittu kuin pari irvailevaa julkista kommenttia kruununprinsessan pyöreistä poskista ja todennäköisesti ahmituista hampurilaisesta, ja minäkuva vinksahti.

Victoria matkusti Ranskaan kieltä opiskelemaan, hän oli yksinäinen ja peilikuvaansa tyytymätön: ulkonäöstä tuli pakkomielle. Monen perfektionistin tavoin hän aloitti höyrypäisen kuntoilun ja laihduttamisen. Ruotsiin palasi 1997 luurankomaisen laiha nälkiintynyt tyttö, käsivarret kuin tikut. Vuodenvaihteessa hovin oli pakko tiedottaa Victorian sairastuneen anoreksiaan.

Victoria lähti Yhdysvaltoihin Yalen yliopistoon opiskelemaan historiaa ja valtiotieteitä. Anonymiteetti ja terapia auttoivat, samoin se, että poikaystävä Daniel Collert lähti mukaan tueksi ja turvaksi. Vuonna 2000 prinsessa palasi kotiin parantuneena, seurustelusuhde Collertin kanssa oli muuttunut ystävyydeksi.

Victoria on pohtinut haastatteluissa sairastumistaan.

– En tiedä itsekään sairastumiseni syytä. Olisi yksinkertaistavaa ajatella, että sen laukaisivat kruununprinsessan roolini ja sen asettamat vaatimukset. Kärsin yhä esiintymisjännityksestä, mutta pystyn käsittelemään sitä paremmin.

– Taidan itse asettaa kaikkein tiukimmat vaatimukset itselleni. Ikä auttaa, olen löytänyt itseni paremmin. Tajusin, mikä on tehtäväni ja että siihen voi suhtautua tyynesti. Ihmiset ymmärtävät, että kaiken ei tarvitse olla täydellistä, kukaan ei ole täydellinen. Pitää antaa se mikä liikenee. Haavoittuvainen? Totta kai olen, niin kuin jokainen, joka on koko ajan tarkkailun alaisena.

Anoreksiasta ei ole puhuttu vuosiin. Vasta kruununprinsessan häiden alla se palasi keskusteluun: anoreksiasta kärsineiden voi olla työläämpää tulla raskaaksi.

Victoria on poikkeuksellisen laajasti ja monipuolisesti koulutettu ihminen. Häntä kasvatettiin hallitsijaksi ja paljon perilliseksi siitä lähtien, kun hänestä tuli kuninkaan sinnikkäästä vastustuksesta huolimatta perustuslain muutoksella esikoislapsena kruununprinsessa 2,5-vuotiaana ja yhdeksänkuinen, kruununprinssiksi syntynyt Carl Philip putosi kakkoseksi. Tytön tulevaan virkaan sopivia luonteenpiirteitä ruokittiin ja korostettiin tietoisesti.

Uppsalan yliopistossa Victoria suoritti loppututkinnon rauhan- ja konfliktin tutkimuksessa – hän sai tehdä tutkinnon suullisesti suoraan professoreilleen, koska kirjallista lopputyötä ei haluttu julkiseksi. Yalesta tuli tutkinnon ohella hyvä englanti, Ranskasta ranska.

Hän on ollut työpestissä YK:ssa, Ruotsin suurlähetystössä Washingtonissa ja Kiinassa, töissä Ruotsin hallituksen toimintaa seuraamassa, valtiopäivillä, armeijan koulutuksessa, mukana kun Ruotsi oli EU-puheenjohtajana, ulkoministeriön diplomaattikoulutuksessa 2006.

Hän hankkii tuoreinta tietoa ilmastonmuutoksesta, Itämeren tilasta, ruotsalaislasten hyvinvoinnista ja liikunnan vaikutuksesta, maahanmuuttajien tilanteesta.

Moni kruununperillinen välttelee läheisiä ystävyyksiä, jottei syytöksille suosikkien hovista olisi sijaa – näin toimii esimerkiksi brittiperillinen prinssi Charles.

Victorialla on kaksi ikiaikaista ystävien turvarinkiä. Toisen toiminta on ollut hyvin näkyvää. Parikymmentä vuotta sitten, olivat kyseessä mitkä tahansa eurooppalaisten kuningashuoneiden juhlat, häät, syntymäpäivät, ristiäiset, vuosipäivät, niin illan tullen yksi poppoo ryhmittyi yhteen: Victoria, Hollannin Willem-Alexander, Tanskan Frederik ja Norjan Haakon. Usein niin, että anoreksiatoipilas Victoria oli keskellä, kollegat ympärillä tuikeasti mulkoillen kuin kolme musketööriä: ei hätää, me suojelemme.

Victoria on kuvaillut kvartetin suhdetta koskettavasti: he ovat ainoat, jotka tietävät, miltä siinä asemassa tuntuu. Heidän kanssaan voi puhua sellaisia kuin ei kenenkään muun kanssa. Vertaistuki, sparrausrinki.

Kaikki he avioituivat aikanaan ja saivat lapsia, ja pyysivät toinen toisiaan lapsiensa kummeiksi. Victoria on kolmikon jokaisen esikoisen, tulevan hallitsijan kummi, ja nämä puolestaan ristiin rastiin Victorian lasten kummeja. Nämä kummisuhteet eivät ole kirkon takahuoneessa papereihin sutaistuja nimiä, vaan niissä toimitaan vastavuoroisuusperiaatteella. Ollaan mukana kummilasten elämässä ja valmiina tulemaan avuksi, jos tilanne sitä vaati. He tietävät mistä on kyse.

Toiseen kaveriporukkaan kuuluu kymmenkunta Vickanin lapsuuden ystävätärtä, koulukavereita ala-asteelta ja lukiosta. Nuorina he juhlivat turvallisesti kimpassa, nykyään he tapaavat kotosalla, maaseutuasunnoilla, tekevät retkiä ponnaripäisinä, mukana mukulat ja koirat – aviomiehetkin ovat ystävystyneet. Lukiokaveri Caroline Dinkelspiel muutti aikoinaan kahdeksi vuodeksi Victorian tueksi Yhdysvaltoihin.

Toinen näistä kouluaikaisista ystävättäristä on Leonie Persson, joka on naimisissa H&M-perillisen, miljardööri Karl-Johan Perssonin kanssa. Victoria ja Daniel ostivat vuosi sitten Perssonien naapuritontin Fågelbrolandetin saaresta läheltä Tukholmaa.

Asia julkistettiin nyt, kun rakennusluvat on hyväksytty. Tontille nousee neljä eri rakennusta vanhojen purettavien tilalle. Naapurusto on vaurasta, talot kuin kartanoita. Oma rauha on taattu ja saarella voi piipahtaa Hagan linnasta aivan toisella tavalla kuin kruununprinssiparin toisesta kesäkodista Öölannissa.

Kotiuduttuaan Yhdysvalloista Victoria tiesi, että kuntoa pitää palauttaa ja kohottaa. Ystävä osasi vinkata Daniel Westlingin kuntosalista, jossa asiakkaan yksityisyys taataan. Victoria on kuvaillut, että Danielin seurassa hänellä oli turvallinen olo – hän sai olla oma itsensä. Personal trainer ja kruununprinsessa ystävystyivät ja rakastuivat.

Uuvutustaistelun jälkeen Victoria onnistui vakuuttamaan isänsä siitä, että Daniel on hänelle yhtä oikea kuin oli isälle Silvia Sommerlath aikoinaan – isän jos kenen pitäisi tämä tunnistaa ja uskoa.

Hovi julkisti kihlauksen videolla helmikuussa 2009. Kuningas oli kireä, Silvia lempeä, Daniel kuin vahanukke – vain morsian hehkui onnea. Kaarle Kustaa kertoi saman tien, että häät vietetään kesällä 2010. Odotusaika oli poikkeuksellisen pitkä. Syyksi arveltiin sitä, että Danielin prinssikoulutus vaatisi vähintään sen ajan: mentoreiksi valittiin kolme huippuliikemiestä, lisäksi historian, etiketin ja kieltenopettajia.

Todellinen syy oli Danielin vakava munuaissairaus. Munuaisen siirtoleikkausta suunniteltiin pitkään. Lopulta Daniel kävi dialyysissä useamman kerran viikossa, myöhemmin hän kertoi siitä, miten uuvuttavaa ja kivuliasta dialyysi ja sairauden tila loppuvaiheessa oli, miten heikoksi hän itsensä tunsi, ja miten vaikea paikka se entiselle urheilijanuorukaiselle oli.

Daniel sai tietää sairaudestaan 16-vuotiaana, siihen kaatuivat hänen haaveensa ammattiurheilijan urasta.

– Asiani olivat sikäli hyvin, että tiesin tilani väliaikaiseksi: luovuttaja oli tiedossa, testattu ja sopivaksi tiedetty, oma Olle-isäni. Isä oli 64-vuotias, kun kymmentuntiseksi venynyt elinsiirtoleikkaus tehtiin 2009. Minulla oli valtava huoli isästä ja suunnaton kiitollisuus hänelle. Mikään ei ole suurempi teko, kuin lahjoittaa toiselle uusi elämä. Me vietämme joka kevät munuaistemme vuosipäivää, Daniel kertoi 2017 Svensk Damtidning -lehden haastattelussa.

Hurmoksellisia häitä vietettiin auringonhelotuksessa kesäkuussa 2010. Tukholma menee sekaisin, puoli miljoonaa ihmistä huutaa, itkee, nauraa, halaa, poksauttelee samppanjapulloja ja leikkii prinsessaleikkejä kuin suurta yhteistä terapiaa.

Ennakkohaastatteluissa sulhaspoika on sanonut, ettei hänelle tuota ongelmaa kulkea askel pari, tai vaikka 10 Victorian perässä ja säilyttää silti itsetuntonsa. Itsetunto-termi on ahkerassa käytössä Danielin yhteydessä.

Vasta tänä keväänä on ilmestynyt juttuja, joissa väitetään prinssipuolison aseman rassaavan kilpailuhenkisenä tunnettua entistä liikemiestä. Väitetään, että vaikka Daniel yhä vilkuttelee ja hymyilee julkisuudessa mukavasti, kotona hän pomottaa ja komentelee, tietää mitä tahtoo, ei taivu sovitteluihin. Että hänen olisi entistä vaikeampaa olla marginaalissa, vaimonsa jatkeena, tohvelisankariksi määriteltynä.

Hanakimmin hän haluaa vaikuttaa lastensa, prinsessa Estellen, 9, ja prinssi Oscarin, 5, elämään, ennen kaikkea harrastuksiin, liikuntaan ja ruokavalioon. Onneksi lapset ovat energisiä ja liikunnallisia, pitkäksi venähtänyt Estelle pelaa koripalloa, Oscar on futisintoilija – kodin pihalla on pikkukenttä, Oscar viihtyy maalivahtina ja komentaa iskää tähtäämään korkealle!

Victorialla ja Danielilla on säätiö nimeltään Generation Pep, joka edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, terveellistä ruokailua ja intoa ja mahdollisuuksia liikuntaan.

Victoria kertoo tutustuttavansa Estelleä, tulevaa kuningatarta, askel askeleelta kohti tulevaa, Ruotsin historiaan, historiaan, kieliin – perheessä oli brittinanny englannin ujuttajana.

On yleisiä syitä, joiden takia Suomi on Ruotsin kuningashuoneelle tärkeä.

Kaarle XVI Kustaa tiivistää asian näin: vuosisatojen mittainen yhteinen historia, samanlainen yhteiskuntarakenne, arvomaailma, kaksi yhteistä kieltä ja tämän päivän siirtolaiset, sadattuhannet Ruotsiin työn perässä muuttaneet suomalaiset.

Ja sitten tulevat henkilökohtaisemmat syyt. Kaarle Kustaan isoisällä Kustaa VI Aadolfilla oli tapana toistaa perilliselleen, että muista: Suomi ensin, ja aina. Kaarle Kustaan isä Gustaf Adolf matkusti vuonna 1942 Suomeen viemään marsalkka Mannerheimille Ruotsin korkeimman kunniamerkin, jota kukaan ei ollut saanut sitten Napoleonin sodan.

Pastori Hans-Åke Hjelm toimi nuoren Kaarle Kustaan opettajana kuninkaanlinnassa 1950-luvulla. Hän kertoi vaikuttavia tarinoita Suomesta, talvi- ja jatkosodasta, joihin hän oli osallistunut ruotsalaisten vapaaehtoisten hengenmiehenä. Näiden tarinoiden sankareita olivat tavalliset suomalaiset sotilaat ja sankareiden sankari Mannerheim. Kuningas kasvatettiin arvostamaan Suomen sisua, sitkeyttä ja urheutta sodassa.

Presidentti Urho Kekkoseen Kaarle Kustaa tutustui jo lapsena. UKK oli hänelle Onkel Kekki, jonka hän oli tavannut kymmeniä kertoja virallisesti ja epävirallisemmin – useasti myös Kekkosen hyvän ystävän ja urheilumiehen, setänsä prinssi Bertilin seurassa jo 1950-luvulla. Onkel Kekkistä tuli isänsä yhdeksänkuisena menettäneelle kruununprinssille jonkinlainen isänkorvike, neuvonantaja, turva.

Victoria varttui näitä tarinoita kuullen. Hän osallistui elämänsä ensimmäiselle viralliselle valtiovierailulle vanhempiensa kanssa Suomeen juuri koulun päätettyään, kuukautta ennen kohtalokkaan Ranskan-matkan alkua 1996. Isä nimesi vierailun käytännön perehdytyskurssiksi, ja kohteen parhaaksi mahdolliseksi: Suomi on läheinen, erikoisasemassa, tärkeä – maa johon kruununprinsessan pitää tutustua mahdollisimman pian.

Vierailu oli suurmenestys, väki Victoriasta hurmoksissaan ja Silvia on muistellut moneen kertaan, miten hyvältä tuntui tällä ensimmäisellä kolmikon voimin tehdyllä valtiovierailulla – he olivat tiimi!

Marraskuussa 2010, neljä kuukautta häittensä jälkeen, Victoria ja Daniel vierailivat Suomessa. Kolmipäiväinen vierailu oli rakennettu tulevaisuutta ajatellen. He tapasivat nuoria, puhuvat nuorista ja lapsista, kohtaavat virallisissa yhteyksissä niitä, joiden kanssa tulevat tekemään töitä ja elämään, oman sukupolvensa ihmisiä.

Helsingin kaupungintalon parveketasanteelta Victoria julisti mikrofonista Kauppatorilla värjötteleville tuhansille kuulijoille, ettei ole sattumaa, että teemme yhden ensimmäisistä ulkomaanmatkoistamme Suomeen. Me-termi tarkoitti puhujaa ja tuoretta aviomiestä, jota kohti hän huitoi kuin esitelläkseen.

– Näin me osoitamme, että Suomi ja Ruotsi ovat lähellä toisiaan. Suomella on sydämessäni erityinen sijansa. Täällä meidän on ihanaa. Täällä meidän on hyvä olla.

Presidentinlinnan juhlaillallisillakin keski-ikä oli historiallisen matala. Fork-yhtye yllytti vieraat mukaan laulamaan Muumien tunnuslaulua. Hyvin se sujui kruununprinssiparilta, Muumimammaksi ristityltä presidentti Tarja Haloselta ja Nuuskamuikkuseen samastuvalta Pentti Arajärveltäkin.

Illallispuheessaan Victoria sanoi olevansa Suomessa melkein kuin kotonaan ja jatkaa näin:

– Meillä on yhteinen meri. Meillä on yhteinen historia. Meillä on kaksi yhteistä kieltä. Jatkakaamme jakamista! Jakakaamme taakkaa ja ponnistelujemme. Olkoon meillä yhteinen tulevaisuudentoivo, luottamus siihen, että yhteisillä ponnistuksilla, teknisellä kehityksellä ja solidaarisuudella on merkitystä.

Kertoneeko yhteishengestä, mutta aika usein kruununprinsessa on muuten löytänyt edustusvaatteita suomalaisten Andiatan tai Ril'sin tuotannosta.

Kuningas Kaarle Kustaa on puhellut monarkin tehtävästään aikalailla samoin sanoin jo 25 vuoden ajan.

– Sitä on vain mukana ja jatkaa perinnettä, aivan kuten maanviljelijät tai perheyrityksen perijät tekevät. Tämä on kuin tunnettu tuotemerkki, brändi, jota sukupolvien vuorollaan tulee edistää ja varjella. Jokainen vuosi on hauskempi, mielenkiintoisempi ja jännittävämpi. Valmiiksi ei tule koskaan ja uutta oppii koko ajan. Homman mielekkyys tulee siitä, että oppiessaan tajuaa samalla miten suuri hyöty kokemuksesta ja perspektiivistä on. Pyrin ylläpitämään hyvää tuulta, huumoria ja lapsenmieltä – kaikki on yhä hauskaa ja kiinnostavaa, kuningas määrittelee.

Hän sanoo yrittäneensä siirtää tätä lapsilleenkin, etteivät he pitäisi tilannetta ja asemaansa vaikeutena tai taakkana, vaan mahdollisuutena panostaa omaan tulevaisuuteensa kuten kaikki muutkin ihmiset.

Victoria puhuu isästään lämpimästi ja arvostavasti. Hän toivoo perineensä isältään tämän ihanan huumorintajun, tietyt kiinnostuksen kohteet, rakkauden luontoon ja sen, että mielipiteitä saa olla, mutta ne pitää ilmaista varoen. Äidiltään, kuningatar Silvialta Victoria toivoo perineensä kyvyn ottaa huomioon muut ihmiset, kuunnella tarkalla korvalla – ja rohkeutta reagoida, jos näkee vääryyttä. Niin Silvia teki: nostatti kansanliikkeen lapsipornoa vastaan – osa onnitteli viisaudesta, osa sanoi että kuninkaalliset pysykööt lestissään.

Kaarle Kustaan kunto on tiettävästi 75-vuotiaaksi varsin hyvä, selkä kenkkuilee toisinaan. Silvia, 77, on pariin kertaan sairastunut rankkaan influenssaan ja korkeaan kuumeeseen, joutunut sairaalaan ja perumaan tehtäviään. Tämän vuoden helmikuussa hän kaatui kotonaan, oikeaan ranteeseen tuli useita murtumia.

Yli 40 vuoden ajan kruununprinsessa Victorian syntymäpäiviä on juhlittu Öölannissa heinäkuun 14. päivänä. Ihmisjoukot vaeltavat Sollidenin linnakartanon maille hurratakseen päivänsankarille henkilökohtaisesti ja Borgholmin kentällä järjestetään konsertti ja yllätysten juhla. Näissä tilanteissa näkyvät välittämisen mestarin Victorian ominaisuudet puhtaimmillaan: sydämen lämpö, kiinnostus, välittömyys, spontaanit halaukset, rakkaus lapsiin ja hellyys vanhuksia kohtaan.

Näin ei tietenkään tänä pandemiavuonna käy. Tungoksia vältellään, Victoria ei tule ihmisiä tervehtimään. Iltajuhla on siirretty Borgholmin urheilukentältä linnanraunioille ja paikalle pääsee vain kourallinen kutsuväkeä – mukana myös prinsessa Madeleine. Hän saapui lapsiensa Leonoren, Nicolaksen ja Adriennen kanssa Yhdysvalloista jo pari karanteenin vaatimaa viikkoa sitten.

Victoria-palkinnon saa Ruotsille kaksi MM-kultaa pikaluistelussa tuonut Nils Van der Poel, huippumuusikot esiintyvät ja juhlat näytetään suorana Ruotsin televisiossa, kuten aina ennenkin.

Jo itse Jörn Donner murjaisi jokunen vuosi sitten Ruotsin televisiossa, että kuningashuone on kuin päättymätön tosi-tv-ohjelma, jota toteutetaan julkisin verovaroin: tuntitolkulla brändin markkinointia aina kun jotain tapahtuu.

Victoria mietti tulevaisuuttaan 40-vuotishaastattelussaan näin:

Kun Victorialta kysytään hänen hallitsijasuunnitelmistaan, hän katkaisee kysymyksen kesken.

– En edes ajattele hallitsija-aikaani – haluan pitää isän täällä! Ajattelen niin, että tässä kruununprinsessan hommassa on loputtomasti opittavaa.

Päivitetty 31.7. – Ilmestynyt 7.7.2021