Jatka lausetta Hjallis Harkimo: Viimeksi ihastuin ... taas aamulla Sipooseen, kun tämä on niin kaunis paikka. Kun heräsin, meri oli peilityyni. Siihen voi rakastua ja ihastua joka aamu. Juon kahvit, menen uimaan, ja päivä lähtee hyvin käyntiin. Olen jo monta kuukautta käynyt uimassa. Huhtikuussa viisiasteinen vesi piristi aika hyvin.
Lapsuuteni sitkein haave oli päästä markkinointipäälliköksi isoon firmaan. Äitini ja isoisäni olivat yrityksissä töissä, ja ajattelin, että minäkin haluan isoon firmaan. Mutta ei minusta koskaan tullut markkinointipäällikköä.
Teini-iässä inhosin koulunkäyntiä. Minulla oli lukihäiriö, ja minua kiusattiin, joten ei se koulu ollut mikään paras paikka. Olin aina huono koulussa, jäin kaksi kertaa luokalle. Se ei johtunut pelkästään lukihäiriöstä, vaan kiinnostuksesta muita asioita kohtaan. Ja laiskuudesta. Mutta myöhemmin selvitin ruotsalaisen kauppakorkeakoulun kolmessa vuodessa. Sain sitten ensimmäisen työpaikkani Fiskarsin veneveistämöllä.
Milloin nauroit viimeksi Hjallis?
Viimeksi nauroin makeasti tänä aamuna, kun poikani olivat niin väsyneitä lähtiessään jääkiekkoharjoituksiin, etteivät meinanneet saada edes ruokaa syötyä. He lähtevät syksyllä jenkkeihin pelaamaan ja käymään koulua.
Sen päivän haluan nähdä, jolloin Suomen velan ottaminen loppuu.
Vihaan sydämeni pohjasta sitä, kun poliitikot puhuvat asioita, joita eivät tarkoita. Ja sitä, että he eivät voi sanoa, mitä ajattelevat. Pitää kierrellä ja kaarrella ja puhua monimutkaisesti. Usein he eivät lopussa itsekään tiedä, mistä ovat puhuneet. Monesti asian voisi sanoa ytimekkäästi ja siten, että kaikki ymmärtävät.
Parasta, mitä olen saanut aikaan, on kolme poikaani, joita olen kasvattanut. Se on ylivoimaisesti paras aikaansaannokseni. Kasvattamisessa pitää laittaa kunnon rajat, lapset tykkäävät siitä.
Ystäväni ihmettelevät sitä, että minä vielä tässä iässä touhuan koko ajan jotain. Aina on uusia projekteja. Erityisesti he ihmettelevät, miten jaksan vieläkin tätä politiikkaa ja olen aina vain yhtä innostunut siitä. Mutta minusta tämä on ihan sairaan kiinnostavaa. Suomessa pitää muuttaa asioita.
Oliko ennen kaikki paremmin?
Suomen olisi jo aika luopua liioista normeista ja kielloista. Ensimmäiseksi vapauttaisin apteekit ja alkoholin. Se edistäisi markkinataloutta, vaikuttaisi hintoihin ja toisi kilpailua.
Ennen oli paremmin ainakin se, että rahaa arvostettiin valtion tasolla. Ymmärrettiin, että lainaa ei voi ottaa loputtomiin. Nyt ei mietitä sitä, että korot voivat joskus nousta. Tämä johtuu kai näistä ideologioista, jotka ovat täysin vanhanaikaisia. Ennen myös arvostettiin työntekoa enemmän.
En enää halua tuhlata aikaani turhiin tapaamisiin ihmisten kanssa, joiden kanssa ei ole mitään yhteistä.
Yrityksistäni huolimatta en ole oppinut sanomaan kiitos tarpeeksi usein. Ihmiset arvostavat sitä, kun heitä kiittää.
