Suomen EM-turnaus sai järisyttävän alun. Altavastaaja Suomi katkaisi Espanjan ensimmäisen hyökkäyksen, ja Anna Westerlundin pitkä syöttö vapautti Suomen kaikkien aikojen parhaan maalintekijän, Linda Sällströmin, pystyjuoksuun. Sällströmin laukaus upposi tarkasti alakulmaan, kun peliä oli pelattu alle minuutti. Suomi johtaa 1–0, kisahistorian nopeimmalla maalilla!
Tämä voi mennä Espanjalle ihon alle, spekuloin kanssani Milton Keynesissä elämänsä ensimmäistä jalkapallo-ottelua seuraavalle ystävälleni. Espanja on menettänyt kokoonpanostaan kaksi huippupelaajaa loukkaantumisten vuoksi, ja mitä kauemmin Suomi onnistuu pitämään johtoaseman, sitä enemmän pelaajat hermostuvat ja alkavat hätäillä, selitän ja toivon, että se voisi olla totta.
Johtoaseman riemua kestääkin peräti 25 minuuttia, mutta Espanjan hermot pitävät, ja tarkat keskitykset johtavat lopulta kolmeen – myönnettäköön, upeaan – puskumaaliin. Viimeisellä peliminuutilla Espanja viimeistelee rangaistuspotkusta loppulukemat 1–4.
Katsomosta peliä seuraa myös FC Barcelonan keskikenttäpelaaja Alexia Putellas. Käytännössä katsoen kaikki mahdolliset tunnustukset viimeisen vuoden aikana voittanut Alexia (kuten häntä etunimellä tavataan kutsua) loukkaantui vain muutamaa päivää ennen turnauksen alkua.
28-vuotias Alexia ehtii varmasti vielä urallaan loistaa, mutta suren silti hänen surkeaa tuuriaan. Hänen peliesitystensä puuttuminen on menetys koko turnaukselle, vaikka se ei toki Espanjaa liikaa heikentänyt Suomea vastaan.
Espanjan avauksessa on ilman Alexiaakin seitsemän FC Barcelonan viime kauden pelaajaa. Ja kun huomioidaan muiden maiden tähdet, kuten Ruotsin Fridolina Rolfö ja Norjan Caroline Graham Hansen, kisoissa edustaa miltei koko Barcelonan joukkue. Espanjan liigan pökerryttävillä lukemilla viime vuodet voittanut Barcelona (kaudella 2021–22 se teki 159 maalia ja päästi 11) onkin huippuesimerkki määrätietoisesta naisten joukkueen rakentamisesta.
Jennifer Hermoso, Barcelonan nyt jo entinen hyökkääjä, joka niin ikään on poissa kisoista loukkaantumisen vuoksi, on kuvaillut eroa toiminnan resursseissa, kun hän vuonna 2014 siirtyi Ruotsin kärkijoukkue Tyresöstä Kataloniaan. Tyresössä oli ollut smoothiet odottamassa pelaajia treenien jälkeen ja treenivaatteet tuotiin pukukoppiin pestyinä ja viikattuina. Barcelonassa vaatteet vaihdettiin parakissa ja suihkuun piti juosta ennen muita, jos halusi saada lämmintä vettä.
Ammattilaistumisprosessi käynnistyi seurassa vuonna 2015 ja nyt joukkueen resursointi on maailman huippuluokkaa. Niin on myös sen pelillinen taso. Fanit päivystävät joukkueen kotistadionin ulosajoportilla vilkuttaakseen tähdilleen, ja seuran päätettyä viedä keväällä 2022 Mestareiden liigan kotiottelunsa legendaariselle Camp Nou -stadionilleen, se täyttyi yli 90 000 katsojalla – kahdesti.
Usein puhutaan kierteestä, että kun ei ole katsojia, ei tule rahaa, niin ei voi panostaa, eikä laatu nouse. Ja siksi ei tule katsojia. Ja niin edelleen. Barcelonan esimerkki kertoo, kuinka kierteen voi katkaista.
Naisten pelaaminen nousi myös Espanjan jalkapalloliiton fokukseen huomattavasti pohjoista Eurooppaa myöhemmin. ”Ei niin, että olisin naisten jalkapalloa vastaan, mutta en myöskään pidä siitä. Mielestäni se ei ole kovin naisellista esteettisesti. Naiset eivät näytä hyvältä T-paidoissa ja sortseissa”, Espanjan jalkapalloliiton puheenjohtaja, entinen jalkapalloilija itsekin, José Luis Pérez-Payá pohdiskeli vuoden 1971 alkupuolella, jolloin monet muut jalkapalloliitot ottivat Uefan kehotuksesta naisten pelaamisen osaksi omaa toimintaansa.
Espanja pelasi ensimmäisen virallisen maaottelunsa, Portugalia vastaan, vasta vuonna 1983 ja vuonna 1988 käynnistyi sarjatoiminta, joka on sittemmin kokenut monia muodonmuutoksia. Vuonna 2021 liigan kerrottiin muuttuvan täysin ammattilaiseksi.
Liigan kasvu on luonut paljon mahdollisuuksia myös ulkomaisille ammattilaisille, ja viime vuosina Espanjassa on pelannut iso joukko suomalaisiakin. Helmareiden EM-kisakokoonpanosta Espanjaan on kotiutunut Sanni Franssi, joka teki hiljattain jatkosopimuksen sarjan toisena päättäneeseen Real Sociedadiin. Lisäksi liigassa pelasivat viime kaudella Iina Salmi – niin ikään pitkällä sopimuksella Valenciassa – ja Roosa Ariyo. Toisella sarjatasolla, mutta silti ammattilaisina, pelasivat Paula Myllyoja ja Sini Laaksonen.
Olosuhteiden kirjo on kuitenkin yhä suuri ja vasta järjestäytymässä olevalle naisten toimintakentälle mahtuu niin surkeaa valmennusta kuin epämääräisiä siirtosopimuksiakin. Vaikkapa, että agentilta onkin jäänyt huomioimatta pykälä, joka estää pelaajan pelaamisen liigassa ja hänet sijoitetaan seuran kakkosjoukkueeseen, kuten kävi Roosa Ariyolle hänen siirrossaan Sevillan Real Betisiin. Puoli kautta myöhemmin Ariyo jatkoikin matkaa Belgian pääsarjaan.
Vuoden 2022 EM-kisoissa Espanja on yksi suurista ennakkosuosikeista, eikä toki vähiten Barcelonan takia. Espanjan leveästä rosterista ja systemaattisesta pelaajakehityksestä kertoo myös sen nuorisojoukkueiden nousu: maa on ottanut mitalin kaikissa nuorten arvokisoissa vuoden 2016 jälkeen.
Valitettavasti Espanjan kovasta tasosta kertovat myös Suomi-ottelun tilastot: kulmapotkuja vihellettiin Espanjalle 17, Suomelle 0, ja espanjalaiset saivat syöttöjä omille pelaajille 606, Helmarit 129. Silti tai ehkä jopa siksi yli tuhatpäinen kannattajakunta kannusti Suomea läpi ottelun ja tervehti pelaajia ilolla ottelun jälkeen. ”En tiennyt, että kannattaminen on noin intensiivistä”, ystäväni päivitteli. Ihanaa, että on.
Illalla pelattiin vielä lohkon toinen ottelu Saksa–Tanska, jota jäin helteisen päivän päätteeksi seuraamaan Lontoossa juna-aseman läheiseen pubiin, ja tapasin maajoukkuekannattajan Laura Kalmarin vuoden 2005 pelipaidassa. Ei kuulemma ollut ihan samanlaista kisojen suosio tuolloin 17 vuotta sitten, kun kisat myös pelattiin Englannissa.
Mutta kannattamisen syvin ydin kävi jälleen esiin, kun päivittelin Saksan Tanskalle antamaa hurjaa kyytiä (loppulukemat 4–0): ”Ei haittaa, me voitetaan ne molemmat.”
Johanna Ruohosen ”Naisten laji: kirja jalkapallosta” ilmestyi toukokuussa 2022 (S&S). Juttusarjan seuraavat osat ilmestyvät 15. ja 19. heinäkuuta. Jalkapallon EM-kisat Englannissa 31. heinäkuuta 2022 asti.
PuheenaiheetKaikkien aikojen EM-kisat – tappioita kokenut Helmarit hakee menestystä kisaemäntien huuman siivittämänä
PuheenaiheetHelmareiden Linda Sällström palaa Tukholmaan lukemaan lääketiedettä: ”Pippa Laukka on puhunut, että voisin ottaa hänen paikkansa”
HenkilötJalkapallotähti Tim Sparv: Haluan matkustaa ja katsella maailmaa muutenkin kuin jalkapallon näkökulmasta
