Lattiassa on mustavalkoinen ruutukuvio ja katossa lampuista tehtyjä tähtikuvioita. Keskellä huonetta olevalla pöydällä on Raamattu, jonka päälle on aseteltu suorakulma ja harppi. Ollaan vapaamuurareiden temppelissä, arkisemmin istuntosalissa tai kokoushuoneessa Kasarmikadulla Helsingin kantakaupungissa.

Vapaamuurareita on monesti kuvattu salamyhkäisenä veljeskerhona, jonka epäillään käyttävän piiloon jäävää valtaa yhteiskunnassa. Suomessa järjestöön on kuulunut vuosien varrella monia merkkihenkilöitä, kuten presidentti Risto Ryti, säveltäjä Jean Sibelius ja kestävyysjuoksija ja olympiamitalisti Hannes Kolehmainen.

– Meitä aika usein syytetään siitä, että olisimme hyvä veli -verkosto. Vapaamuurarien perussääntö kuitenkin kieltää omaneduntavoittelun. Se on kiellettyä ja ollut sitä jo varhaisessa vaiheessa, sanoo Suomen Suurloosin pääsihteeri Heikki Hakala.

Suomen Suurloosi on suomalaisten vapaamuurarien keskusorganisaatio.

Yhä voimassa oleva perussääntö otettiin käyttöön vuonna 1723. Sitä ei voi muuttaa, sillä jokainen vapaamuurari on luvannut noudattaa sitä eikä vapaamuurareilla ei ole maailmanlaajuista johtoa.

Perussäännön mukaan vapaamuurari voi olla vain mies. Siksi naisia ei hyväksytä vapaamuurareiksi. Suurloosin ulkopuolella toimii kuitenkin vapaamuurarijärjestöjä, joihin myös naiset pääsevät.

Suomen vapaamuurarit juhlivat tänä vuonna satavuotista historiaansa. Siksi olemme nyt heidän temppelissään. Heikki Hakala on luvannut kertoa, mitä eri symbolit merkitsevät.

Suorakulma ja harppi ovat tunnetuimmat vapaamuurarien symbolit. Ne ovat käytössä kaikkialla maailmassa. Ne näkyvät myös temppelissä Helsingissä: ne on kiinnitetty oveen, koristeltu keskuspöydän puupintaan sekä nostettu pöydällä olevan Raamatun päälle.

Suorakulman ja harpin muodostamaan tunnukseen voi törmätä myös vapaamuurarien logoissa, ansiomerkeissä ja pinsseissä.

– Jos tunnuksen jollain näkee, voi olla melko vakuuttunut, että kantaja on vapaamuurari, Hakala sanoo.

Vapaamuurariuden ytimessä on henkinen kasvu. Sitä tavoitellaan opettelemalla neljää päähyvettä, joita ovat rohkeus, harkitsevuus, kohtuullisuus ja oikeudenmukaisuus. Suorakulma viittaa oikeudenmukaisuuteen.

– Suorakulmalla tarkoitetaan sitä, että käytöksen tulisi olla ryhdikästä, avointa ja reilua eli niin sanotusti suorakulmaista.

Ympyrän piirtävä harppi taas johdattaa kohtuullisuuden hyveeseen.

– Se viittaa siihen, että osaisimme rajoittaa omia halujamme ja pyyteitämme, pitää vähän itseämme kurissa.

Vapaamuurarit ja sellaiseksi haluavat opettelevat hyveitä salaisen rituaalin kautta. Rituaali on eräänlainen näytelmä, mutta enempää vapaamuurarit eivät siitä kerro. Hakalan mukaan rituaali halutaan pitää salassa, jotta kokemus olisi ihmiselle elämyksellinen ja yllättävä.

– Meidän opetustapamme ei ole tiedollista, vaan siinä tarvitaan näitä symboleita ja allegorioita, hän sanoo.

– Hyveet ovat 2500 vuotta vanhoja, mutta ne eivät ole menettäneet merkitystään. Vaikka maailma muuttuu nopeasti, ihminen ei muutu.

G on symboli, joka toistuu usein suorakulman ja harpin kanssa. Sen historia juontaa 1600-luvulle, jolloin Euroopassa oli pikkujääkausi ja tavallista kylmempää. Heikki Hakalan mukaan jään ja lumen kiteet herättivät ajatuksen, että maailma on muodostunut kiteistä.

– Ajateltiin, että aineen perusominaisuus on kide ja että kiderakenteessa on jotain jumalallista.

Kiderakenne liittyi geometriaan, sillä kiteet ovat geometrisia kappaleita. Siihen viittaa kirjain G.

– 1600-luvulla ajateltiin, että geometria on se keino, jolla ihminen saavuttaa yhteyden Jumalaan, Hakala kertoo.

Vapaamuurareilta vaaditaan uskoa korkeampaan voimaan. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla kristillinen Jumala, vaan kaikki uskonnot hyväksytään. Tässä temppelissä keskuspöydällä on Raamattu, mutta jos kokoukseen osallistuu esimerkiksi islaminuskoinen, pöydälle nostetaan myös Koraani. Jokin pyhä kirja pöydällä pitää olla.

Loosissa ei ole kuitenkaan lupa keskustella uskonnosta. Toinen kielletty aihepiiri on politiikka. Ne voivat herättää eripuraa, joka ei tue veljeyttä.

Vapaamuurarien temppelin katossa on valoista tehtyjä tähtikuvioita. Ne symboloivat tähtitaivasta. Usein tähtikuvio on temppeliä käyttävän vapaamuurariloosin perustamispäivän mukainen.

– Tähtitaivaalla on meidän symboliikassamme iso merkitys. Ajattelemme, että ihmisen henkinen kasvu kääntää lopulta katseet tähtitaivaalle ja sen arvoituksiin, Heikki Hakala sanoo.

Tässä temppelissä on myös urut. Jean Sibelius sävelsi suomalaisille vapaamuurareille oman rituaalimusiikin. Sitä käytetään yhä, ja se on suomalaisten vapaamuurarien erityisyys.

Vapaamuurariloosit kokoontuvat kerran kuussa. Kesällä on kolmen kuukauden tauko. Kokoontumiseen kuuluu aina perinteiden mukainen rituaali ja sen jälkeen yhteinen ruokailu.

Kokoontumisissa vapaamuurarit käyttävät esiliinaa. Sekin tulee historiasta. Vapaamuurarien perinteet juontavat juurensa keskiajan kirkonrakentajien veljeskuntiin. Tuohon aikaan monien alojen käsityöläiset käyttivät nahkaesiliinaa. Kun veljeskunta kehittyi ja alkoi kerätä piiriinsä älymystöä, esiliinasta tuli symbolinen.

Suomen Suurloosin tiloissa Helsingissä toimii myös pieni vapaamuurarimuseo, jossa on esillä kestävyysjuoksija Hannes Kolehmaisen esiliina. Samaa essumallia vapaamuurarit käyttävät yhä.

Sana loosi tulee englannin kielestä. Keskiajan kirkonrakentajilla oli rakennustyömaalla oma rakennus, josta käytettiin nimitystä lodge. Suomessa lodgesta tuli loosi.