Salaliittoteorioita tutkinut Pasi Kivioja: "Ihmiset ovat herkkiä reagoimaan tunteella ja jakamaan virheellistä tietoa eteenpäin"
Puheenaiheet
Salaliittoteorioita tutkinut Pasi Kivioja: "Ihmiset ovat herkkiä reagoimaan tunteella ja jakamaan virheellistä tietoa eteenpäin"
Tietokirjailija, tohtori ja toimittaja Pasi Kivioja sanoo, että naureskelu salaliittoteorioille loppui tapahtumiin Capitol-kukkulalla reilu vuosi sitten. Uudesta ilmiöstä ei ole kyse, sillä salaliittoteorioita on ollut ainakin jo antiikin kreikkalaisista lähtien.

Toimittaja Pasi Kivioja havahtui disinformaation ja salaliittoteorioiden voimaan vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana, jolloin hän huomasi suomalaisillakin sivustoilla käytettävän erityisesti kuvia ja videoita tietoisen harhaanjohtavasti.

Vanhoja kuvia esitettiin uusina, videoita pätkittiin tarkoitushakuisesti tai väitettiin esimerkiksi SPR:n kiikuttavan suomalaisten pakolaisille lahjoittamia käyttökelpoisia vaatteita roska­koriin, vaikka itse videolla ei selvitetty vaatteiden käyttökelpoisuutta. Kivioja ymmärsi nopeasti, miten voimakkaasta keinosta on kysymys.

− Ihmiset ovat hyvin herkkiä tekemään kuvien ja videoiden perusteella johtopäätöksiä, reagoimaan tunteella ja jakamaan sitä virheellistä tietoa eteenpäin, Pasi Kivioja toteaa.

Sama ilmiö toistui Atlantin toisella puolella, kun Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi vuonna 2016. Trumpin presidenttikausi tuntui olevan erilaisten salaliittoteorioiden kulta-aikaa.

Yhteiskuntatieteiden tohtori Kivioja on jatkanut aiheen tutkimista, ja häneltä ilmestyy maaliskuun puolivälissä kirja Salaliittoteorioiden ihmemaassa – Tositarinoita ihmisistä kanin­kolossa (Docendo). Koska haastattelu on tehty ennen kirjan ilmestymistä, Kivioja puhuu tässä artikkelissa salaliittoteorioista yleisellä tasolla.

Vahva halu kuulua ryhmään ja toimia toista ryhmää vastaan voi johtaa siihen, että totuus menettää merkityksensä.

Sosiaalinen media lisää teorioiden tavoittavuutta

Kivoja muistuttaa, että salaliittoteorioita on ollut olemassa jo ainakin antiikin kreikkalaisista lähtien. Näiden teorioiden avulla on hallittu yhteiskuntia, karmeimpana esimerkkinä Hitlerin natsi-Saksa, jonka kuuden miljoonan ihmisen kansanmurhaan johtanut juutalaisvaino perusteltiin sala­liittoteorialla juutalaisten maailmanherruuteen pyrkivästä juonittelusta. Salaliittoteoriat olivat länsimaissakin usein pätevä tiedonmuoto vielä 1950-luvulle tultaessa, minkä jälkeen niihin alettiin liittää kielteisempi leima.

− Edelleen on monia autoritaarisesti johdettuja maita, Putinin Venäjä hyvänä esimerkkinä, joissa vallassa oleva hallinto käyttää salaliittoteorioita vallan välineenä. Trump yritti vähän samaa omana aikanaan Yhdysvaltojen johdossa, Kivioja muistuttaa.

Kiviojan mukaan suurin muutos historiaan verrattuna on se, että nykyisen sosiaalisen median ja verkkomedian aikakaudella salaliittoteorioista on tullut äärimmäisen tavoittavia.

Kun perinteinen media vielä osallistuu keskusteluun, kasvaa tavoittavuus moninkertaiseksi.

YouTuben voima salaliittoteorioiden levittämisessä kävi Pasi Kiviojalle selväksi, kun hän etsi tietoa litteän maan teoriasta. – Katsoin yhden videon, ja algoritmi alkoi syöttää minulle niitä lisää. Tätä sisältöä ei ole poistettu salaliittoteorioiden suur­siivouksen yhteydessä, ehkä se on koettu sen verran harmittomaksi.

Ihmiset eivät todennäköisesti usko salaliittoteorioihin sen enempää kuin 20 vuotta sitten, mutta nykyisin niille altistuu useampi ihminen. Osa altistuneista taas radikalisoituu jopa niin voimakkaasti, että QAnon-liikkeen Capitol-kukkulan valtaukseen johtaneet tapahtumat ovat mahdollisia. Kiviojan mukaan nykytilanteessa huolestuttavinta onkin salaliittoteorioiden ja niiden levittäjien taustalla vellova vallankumouksellisuus ja väkivallalla fantasiointi.

− Aiemmin moni ajatteli, että salaliittoteoriat ovat vaan harmitonta viihdettä, höyrypäiden juttuja, joille naureskeltiin. Capitol-kukkulan tapahtumien se lakkasi naurattamasta.

"Jos ajatellaan se sodankäyntinä, disinformaatiopuoli hallitsee tällä hetkellä ilmatilaa meemeillä. Ne voivat tuntua meistä naurettavilta, mutta niillä on suuri vaikutus mielikuviin siitä, miten asiat ovat."
Pasi Kivioja

Osallistavuus ja vuorovaikutus sitouttavat seuraajia

Sosiaalisen median myötä salaliittoteoretisoinnista on tullut myös erittäin osallistavaa ja vuorovaikutteista. Yhdysvaltain äärioikeiston 4chan-kuvafoorumilta lähteneessä QAnon-liikkeessä se oli myös pelillistä, kun ihmiset tulkitsivat koodeja ja arvailivat niiden merkitystä.

Pasi Kiviojan mukaan tämä on uusi ja jossain määrin arvaamaton piirre salaliittoteorioissa.

− Se on paitsi koukuttavaa myös sitouttavaa. Kun ihmiset sitoutuvat ja ovat tavallaan syvemmällä siinä, he saattavat jopa uskoa enemmän niihin teorioihin. Tämä on vielä akateemisessa tutkimuksessa tutkimaton alue, mutta signaalit viittaavat selvästi siihen suuntaan, että tämä on hyvin osallistavaa, koukuttavaa ja sitouttavaa.

Capitol-kukkulan kapinan jälkiseurauksena sosiaalisen median jättifirmat siivosivat sala- liittoteoriat pois sisällöistään. Suurten Facebook-ryhmien hajottaminen ja YouTube-videoiden poistaminen leikkasi tätä tavoittavuutta huomattavasti. Ilmiö ei sinällään kadonnut, vaan siirtyi vaihtoehtoisille ja pienemmille alustoille, joita Kivioja seuraa tutkijana aktiivisesti.

− Tehtiin tällainen kosmeettinen toimenpide, jolla oli kyllä iso vaikutus tavoittavuuteen, kun algoritmi ei esimerkiksi enää syötä tätä salaliittotavaraa katsottavaksi Youtubessa.

Helmikuun lopulla Yhdysvalloissa avattiin Donald Trumpin perustama uusi sosiaalisen median kanava Truth Social. Paljon Twitteriä muistuttava kanava saattaa tulevaisuudessa tarjota isomman yhtenäisen forumin Yhdysvaltain äärioikeiston pienemmille vastamedioille.

"Jos määritellään salaliittoteoria, se on niin sanotun virallisen ja vallitsevan näkemyksen vastainen teoria tai uskomus, jota ei ole näytetty toteen. Siihen sisältyy väite siitä, että joku joukko toimijoita haluaa salassa aiheuttaa jotain pahantahtoista."
Pasi Kivioja

Disinformaation taustalla on usein vilpillinen intressi

Salaliittoteorioista puhuttaessa keskeinen käsite on disinformaatio, jolla tarkoitetaan tietoisesti levitettyä väärää tietoa. Disinformaation levittämisessä on usein taustalla pahantahtoinen ja vilpillinen intressi, joka voi olla esimerkiksi jonkun poliittisen liikkeen edistäminen tai yhteiskunnallisen kaaoksen ja hämmennyksen luominen. Tällöinkään ei ole vielä välttämättä kyse salaliittoteorioista, sillä sitä varten tarvitaan vielä aktiivinen ryhmä toimijoita.

− Jos määritellään salaliittoteoria, se on niin sanotun virallisen ja vallitsevan näkemyksen vastainen teoria tai uskomus, jota ei ole näytetty toteen. Siihen sisältyy väite siitä, että joku joukko toimijoita haluaa salassa aiheuttaa jotain pahantahtoista, Kivioja toteaa.

Salaliittoteorioiden levittämisessä aktiivisia ovat ainakin Venäjän intressejä ajavat tahot ja äärioikeisto. Nämä löytyvät myös usein suomalaisten salaliittoteoreetikoiden taustalta, sillä suomalaiset salaliittoteoriat ovat Kiviojan mukaan hyvin pitkälti ulkomaista, usein yhdysvaltalaista tuontitavaraa, jota sitten sovelletaan tänne.

Äärioikeiston teorioissa on toistuvasti taustalla antisemitistinen juutalaisviha, jota pyritään peittelemään ja verhoamaan erilaisin keinoin – esimerkiksi laittamalla se helpommin hyväksyttävän yhteiskunnallisen teeman alle, jolloin myös niin sanotut tolkun ihmiset voivat lähteä niitä tietämättään jakamaan. Kun salaliittoteorioissa puhutaan maailmaa tuhoavista globalisteista, se on äärioikeiston koodisana juutalaisille.

− Kaikkialla maailmassa kopioitu konsepti on New World Order eli NWO-salaliittoteoria, jonka ajatuksena on, että pieni eliitin joukko pyrkii ottamaan maailmanherruuden, päättämään koko planeetan asioista, käynnistää sotia ja tuhoaa taloutta. Kun raaputetaan pintaa syvemmältä, se eliitti on juutalaisista. Myös äärioikeiston meilläkin hellimässä väestönvaihtoteoriassa väestöä aktiivisesti vaihtava toimija ovat juutalaiset ja muut eliittiryhmät, Kivioja sanoo.

Salaliittoteoriat ovat Pasi Kiviojan mielestä erityisen koukuttavia siksi, että niissä on puolia, jotka kuulos­tavat uskottavilta ja voivat olla jopa totta.

Rokotevastaisuus ei liity pelkästään salaliittoteorioihin

Viime aikoina salaliittoteoriat ovat nousseet usein pintaan koronaviruspandemiasta ja koronarokotuksista puhuttaessa. Pasi Kiviojan mielestä tässä julkisessa keskustelussa tapahtuu helposti ylilyöntejä, jolloin kaikkiin rokotusten tai rajoitusten vastustajiin lyödään salaliittoteoreetikon leima. Näin ei kuitenkaan ole.

− Rokotevastaisuutta on paljon tutkittu ja havaittu, että yksi iso tekijä on nimenomaan se, että pelko rokotteen ottamisen turvallisuudesta on isompi kuin se, että ei ottaisi sitä. Se on keskeisin syy, jos ajatellaan isompia massoja. Onhan siellä myös porukkaa, joka ajattelee, että meidät sirutetaan rokotteella, mutta ehkä nämä äänenpainot saavat osuuttaan suuremman huomion mediassa.

Rokotteisiin ja koronavirukseen liittyy vahvasti niin sanottu Big Pharma -teoria, joka on yksi pitkäikäisimmistä ja laajalle levinneimmistä salaliittoteorioista. Teorioiden mukaan korruptoituneet lääkeyhtiöt pyrkivät pitämään ihmiset sairaana myydäkseen koko ajan enemmän ja uusia lääkkeitä. Äärimmilleen vietynä tämä tuottaa väitteitä siitä, että lääkeyhtiöt pimittävät syöpään keksimänsä lääkehoidon parempien katteiden saamiseksi.

"Yksi salaliittoteoria on, että tämä ei ole pandemia vaan plandemia. Eli joku on tämän suunnitellut, ja nyt suunnitelmaa määrä­tietoisesti toteutetaan."
Pasi Kivioja

Meemit ovat tehokas tapa levittää salaliittoteorioita

Kiviojan mukaan salaliittoteorioita vastaan taisteleminen on vaikeaa monestakin syystä. Syyt uskoa niihin ovat moninaisia, eivätkä kaikki niitä levittävät usko niihin itse. Esimerkiksi Yhdysvaltojen politiikan syvä kahtiajako on osoittanut, että ihmisten vahva halu kuulua johonkin ryhmään ja toimia toista ryhmää vastaan voi johtaa siihen, että totuus muuttuu merkityksettömäksi.

Järjettömältä tuntuvia salaliittoteorioita on myös vaikea kumota järjellä, sillä niissä ja niihin uskomisessa on hyvin usein kysymys tunteesta.

− Tunne on keskeinen tekijä näissä salaliittoteorioissa ja niiden levittämisessä. Ja tunne on tärkeä myös siinä viholliskuvien maalailussa, jolla yritetään saada mobilisoitua väkijoukkoja omien tavoitteiden taakse.

Yksi merkittävä nykyajan keino salaliittoteorioiden levittämisessä ovat meemikuvat. Aihetta on Kiviojan mukaan tutkittu vielä varsin vähän, mutta meemit ovat erittäin tehokas keino levittää propagandaa ja disinformaatiota, sillä kuva, johon on liitetty väite, on tehokkaampi kuin tuhat sanaa. Esimerkiksi QAnonin liikkeellepaneva voima eli nimimerkki ”Q” yllytti seuraajiaan käyttämään meemejä digitaalisen sodankäynnin välineenä. Venäjän trollitehtaat ovat monille jo tuttu käsite, mutta nykyään merkittävä peluri ovat myös meemitehtaat.

− Ihminen on hyvin altis uskomaan ne ilman kyseenalaistamista. Jos niissä on vielä pystytty käyttämään huumoria hyväksi, sellaista vastaan on hyvin vaikea lähteä taistelemaan. Jos ajatellaan se sodankäyntinä, disinformaatiopuoli hallitsee tällä hetkellä ilmatilaa näillä meemeillä. Ne voivat tuntua meistä naurettavilta, mutta niillä on suuri vaikutus mielikuviin siitä, miten asiat ovat.

Pasi Kivioja

  • Syntyi: 1974 Orivedellä.

  • Asuu: Keravalla.

  • Perhe: puoliso, kolme omaa lasta, kaksi puolison lasta.

  • Ajankohtaista: Kirja Salaliittoteorioiden ihmemaassa — Tositarinoita ihmisistä kaninkolossa (Docendo) ilmestyy 17.3.2022.

4 kommenttia