Silmäilin läpi sähköautoja koskevaa Wikipedia-artikkelia (linkki vie uusimpaan artikkeliin, tämä linkki artikkelin versioon josta puhun nyt) – joka on ihan kohtuullinen, mutta hajanainen. Yhtäkkiä silmille hyppäsi lause:
Hybridiautoissa akkujen tiedetään kestävän käyttöä yli kymmenen vuotta, mutta verkkovirta voi olla niiden akuille haitallisempaa kuin polttomoottorin tuottama.
Väite kuulostaa erikoiselta, mutta onneksi sille on merkitty lähdeviite: Hesarin juttu Akut sähköauton kehityksen jarru kahdeksan vuoden takaa, jossa todella seisoo:
Nykyisissä hybrideissä akut lataantuvat auton tuottamalla sähkövirralla, joka on akuille ystävällisempää kuin verkkovirta.
Kun lukee koko Hesarin jutun, niin väite ei kuulosta ihan yhtä absurdilta, vaikka se irrallisena sellainen onkin: eihän se akku sitä tiedä, tuleeko sinne syötetty virta sähköverkosta vai "polttomoottorilta" (eli polttomoottorin pyörittämältä ja jarrutusenergiaa talteen ottavalta moottori-generaattorilta): molemmilta tulee vaihtovirtaa joka pitää ensin tasasuunnata ennen kuin se syötetään akulle. Jutussa ilmeisesti tarkoitetaan sitä, että akkujen pikalataaminen tyhjästä täyteen kuormittaa akkua enemmän kuin hybridiauton akkujen jarrutuksen yhteydessä vastaanottama lyhyt energiatöräys.
Ei-ladattavista hybridiautoista puhuttaessa pitää muistaa sekin, että akkujen kapasiteetin heikkeneminen vuosien saatossa ei näy käyttäjälle oikeastaan mitenkään: akkua kun tarvitaan vain jarrutusenergian talteenottoon (ja ainakin Priuksessa peruuttamiseen), ja se onnistuu, olipa sen muutaman kilowattitunnin akun kapasiteetti pudonnut 70, 40 tai 20 prosenttiin alkuperäisestä. Juuri Toyota Priukset ovat malliesimerkki siitä, että hybridijärjestelmä toimii moitteetta toistakymmentä vuotta ja satoja tuhansia kilometrejä.
Täyssähköautojen kanssa tilanne on toinen: jos uusi täyssähköauto suoriutuu talvikelissä 100 kilometrin maantiematkasta, parinsadantuhannen kilometrin jälkeen vastaava lukema on 70-80 kilometrin luokkaa. Tällä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä sähkönlähteen kanssa, vaan kapasiteetti heikkenee sekä lataus-purkusyklien määrän että ajan kanssa. Perinteisessä hybridiautossa akun kapasiteetista käytetään vain pieni osa (akkua ei ladata läheskään täyteen eikä pureta läheskään tyhjäksi), täyssähköautossa huomattavasti enemmän, jolloin akku kuluu nopeammin. Ja painotettakoon vielä: tuon aikaisissa hybrideissa käytettiin NiMH-kennoja, jotka kestävät ylilataamista paljon paremmin kuin litiumkennot, joten monimutkaista balansointijärjestelmää ei tarvita.
Yksittäisille kennoille ja kokonaisille akustoillekin voidaan tehdä vanhenemistestejä, mutta lopullinen totuus vaikkapa Nissan Leafien ja Tesla Model S:ien akustojen turnauskestävyydestä selviää vasta muutaman vuoden kuluttua, kun riittävän moni autoyksilö on kerännyt mittariinsa kolmattasataa tuhatta kilometriä.
Mutta takaisin alkuperäiseen asiaan: Wikipedia on se paikka, josta nykyihminen lähtee ensimmäisenä hakemaan tietoa aiheesta kuin aiheesta. Sähköautoartikkeli on ihan kohtalainen, joskin hajanainen. Luettelo sähköautomalleista taas on heikommassa kunnossa: Tesla Roadsterista kerrotaan, että Tesla suunnittelee aloittavansa sen myynnin Euroopassa noin 100 000 euron hintaan vuoden 2008 jälkipuoliskolla ja Model S mainitaan "tulossa olevana" vuonna 2011.
Kenen syy tämä vanhentuneen tiedon (ja vanhentuneiden aikamuotojen) viljely on? Ihan ensimmäisenä syyllistä voi etsiä peilistä: Wikipedia on kaikkien muokattavissa, joten syy sille, että artikkeli/artikkelit ovat tuossa kunnossa, on allekirjoittaneen laiskuus. Mutta ihan yhtä lailla syyllistä voi hakea kenestä tahansa muusta sähköautoista ammatin tai harrastuksen perusteella perillä olevasta. Eikä ainakaan teoriassa tarvitse olla edes perillä: kaikki Wikipediaan kirjattava tieto pitäisi lähteistää, eli hyvillä tiedonhaku- ja kirjoittajantaidoilla kuka tahansa saisi sähköautoartikkelin modernisoitua.
Wikipedian vapaa muokattavuus on ennen kaikkea vahvuus: yhtä kattavaa tietosanakirjaa olisi tuskin luotu vapaaehtoisvoimin, jos muokkaaminen vaatisi raskaan rekisteröitymisprosessin tai monimutkaisen arviointikäytännön titteleineen. Jos Wikipediassa on virhe, sen korjaa nopeimmillaan alle minuutissa. Toisaalta: kun artikkeli on jatkuvasti siellä verkossa, ei ole kustannustoimittajaa painamassa päälle deadlineineen. Wikipedian sähköautoartikkelista ei "ilmesty uutta versiota" vaikkapa joka syksy. Sen ajantasaisuus riippuu siitä, kuinka moni kokee tärkeäksi sen ajantasaisuuden ylläpitämisen.
Mainittakoon vielä se, että Wikipedia-artikkelin kirjoittaminen ei meritoi ammatillisesti – mikä jarruttaa juuri asiantuntijoiden kirjoittelua Wikipediaan. Wikipedia-artikkelin kirjoittaminen tai editoiminen ei tuo CV-merkintää yliopistotutkijalle eikä amk-opettajalle, eikä liion heilauta hänen taustaorganisaationsa rahoitusmittaria ministeriössä samalla tavalla kuin vaikkapa painettuun tietosanakirjaan artikkelin kirjoittaminen.
Ei välttämättä olisi huono ajatus istua porukalla alas muutamaksi tunniksi ja kirjoittaa tuota artikkelia uusiksi, vaikkapa Tesla Club Finlandin kokoontumisen jatkoilla? Tai ottaa tavoitteeksi korjailla artikkelia pikku hiljaa siihen muotoon, että jokaiselle väitteelle löytyy lähde, ennen kaikkea tuore sellainen.
Toimitetulle medialle taas voisi antaa positiivista palautetta siitä, että nykyään lehtijuttuihinkin merkitään yleensä kunnon lähdeviite: esimerkiksi kun uutisoidaan "amerikkalaistutkimuksesta", ainakin Hesari laittaa yleensä linkin itse tiedelehdessä julkaistuun artikkeliin. Tässä blogahduksessa käsitelty "litiumioniakkuja käsitellyt kongressi" on ilmeisesti 1st International Conference on Advanced Lithium Batteries for Automobile Applications syyskuussa 2008.
Otsikoin blogipostauksen hieman provosoivasti. Kyllähän se artikkelikin on kehittynyt. Hitaasti mutta varmasti, kuten sähköautotkin…
