Volkswagen T-Cross – Suomessa harvinainen katumaasturi yllätti koeajossa
Käytetyn koeajo
Volkswagen T-Cross – Suomessa harvinainen katumaasturi yllätti koeajossa
Kiinnitimme ensimmäisenä huomion nahkapäällysteiseen ohjauspyörään – pieni luksus on aina paikallaan.
15.6.2023
 | Päivitetty 13.3.2024
 |
Apu
Sisältöä ei voida näyttää
Valitsemasi suostumukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Muokkaa asetuksia evästeasetuksissa.

Mallinimien maailma on ihmeellinen. Polo, Golf ja Passat edustavat Volkswagenin maailmassa peruskauraa. Tehtaan sortimentista löytyy myös pari katumaasturia, joilla on peräti hauskat nimet: pieni T-Cross ja vähän isompi T-Roc. Kummatkaan eivät ole Suomessa mitään hirveän yleisiä autoja, joten niissä on tiettyä harvinaisuuden luomaa kiinnostavuutta. Äkkäsimme LänsiAuton valikoimista T-Crossin, joka tuntui selvästi houkuttelevammalta kuin jokin vastaavan kokoluokan korealainen tai ranskalainen tuote.

T-Cross esiteltiin vuonna 2019. Sitä on valmistettu kolmella eri moottorivaihtoehdolla. Bensakoneet ovat 1,0- ja 1,5-litraisia, diesel 1,6-litrainen. Vaihteistot ovat joko perinteisiä manuaaleja tai DSG-kaksoiskytkinautomaatteja. Nelivetoa ei ole ollut tarjolla eikä myöskään sähkölisää voimalinjaan

Digitaalimittaristo on selkeä.
Tavaratila on selkeän kuutiomainen. Ja muutenkin fiksusti suunniteltu: takapenkkiä voi liikutella pituussuunnassa 14 senttiä ja siksi 385-litrainen tavaratila venyy jopa 455 litraan.
Takaistuin on paljon tilavampi kuin luulisi.
Etuistuimet ovat miellyttävän kookkaat ja tukevat. Ajoasento on hyvä.
Kojelauta on selkeä ja tyylikäs. Nahkarattia on mukava pyöritellä.
Tyylikkäät vanteet – vai mitä?

Esimerkkiautomme oli vuodelta 2019, eli tuotantosyklin alkupäästä. Autolla oli ajettu 118 000 kilometriä, mikä on varsin kohtuullinen lukema. Kyseessä oli niin sanottu Suomi-auto, joka oli vieläpä tullut liikkeeseen ensimmäiseltä omistajalta. Kirsikaksi kakun päälle tuli tieto, jonka mukaan auto oli juuri huollettu.

Ajoimme Crossin ulos hallista, ja aloimme tutkia autoa tarkemmin. Pieneen Volkkariin oli valittu musta väri, ja niinpä auto näytti huomattavan tyylikkäältä. Mainittakoon, että alla pyörivät nätit alumiinivanteet sekä kesä- että talvirenkaiden yhteydessä.

Sisustus oli odotetun siisti – ei repeämiä eikä häiritseviä kulumajälkiä. Kun lähdimme perehtymään Crossin varusteluun, huomasimme heti, että herkkuja oli mukana jopa hiukan tavallista enemmän. Seuraavassa muutama poiminta listalta: mukautuva vakionopeudensäädin, peruutuskamera, tutkat edessä ja takana sekä avaimeton kulku ynnä käynnistys.

Vaikka Crossilla on mittaa vain 4,1 metriä, siihen on onnistuttu rakentamaan kohtuullisen hyvät tilat. Edessä on oikein avara tunnelma. Istuimet ovat saksalaisen jämäkät, ja koska ne ovat kohtalaisen korkealla, kulku sisään ja ulos on vaivatonta.

Myös näkyvyys ulos on hyvä – paitsi takasuuntaan: ikkuna on todella pieni. Mutta onneksi on se edellä jo mainittu peruutuskamera. Ja takapenkki suorastaan yllättää. Pää ei osu kattoon, ja polvitilaa on auton kokoluokka huomioiden käsittämättömän paljon. Jopa 190-senttinen hujoppi mahtuu kyytiin, jos edessä istuu vaikkapa 180-senttisiä ihmisiä. Tavaratila on ihan riittävän kookas. a

Koeajolla kiinnitimme ensimmäisenä huomion nahkapäällysteiseen ohjauspyörään – pieni luksus on aina paikallaan. Crossin litrainen moottori on monesta VW-konsernin autosta tuttu kolmipytty. Sitä on tarjottu kahtena tehoversiona (95/115 hv). Nyt keulalla pörisi tuo tehokkaampi muunnos. Pörinä on oikeastaan väärä termi, sillä tämä kone on pienten kolmisylinteristen joukossa sieltä sivistyneimmästä päästä – ei mikään pöristin vaan huristin. Turboahtimen avulla pienestä iskutilavuudesta on saatu puristettua mukiinmenevä 200 newtonmetrin vääntömomentti, joka on käytössä jo kierrosluvulla 2 000 r/min. DSG-laatikko hyödyntää moottorin vääntöä optimaalisella tavalla – kierrokset pysyvät hyvin matalina, ellei sitten runttaa kaasua oikein huolella.

Crossista pyydettiin 18 900 euroa. Tuo hinta ei ole ihan halpistasoa, mutta kuitenkin näin siististä autosta oikein kohtuullinen pyynti. Ja taitaa olla niin, että T-Cross kuuluu pienten katumaasturien parhaimmistoon.

Vetomiesten asialla

Etuveto, neliveto vai takaveto? Muinaiseen maailmanaikaan näistä asioista väiteltiin intohimoisesti. Nykyään kiihkoilu on vähäisempää lähinnä kai siksi, että autot ovat täynnä kuljettajaa avustavaa elektroniikkaa, joka tasoittaa eri vetotapojen välisiä eroja.

Pieni kiihkoilu on silti aina paikallaan. Olen nimittäin sitä mieltä, että katumaasturilta näyttävän auton pitäisi ihan lähtökohtaisesti olla nelivetoinen. Takavetoisia katumaastureita ei taida edes olla olemassa paitsi jossain USA:ssa. Etuveto on se tekniikka, joka jyllää. Nelivetoiset mallit ovat harvinaisia ainakin pienemmän pään citymaastureissa.

Nykyään neliveto toteutetaan monessa tapauksessa sähkön avulla. Tämä on nerokas ratkaisu, sillä mitään kardaaniakseleita ei tarvita. Voikin olla, että autoilun sähköistyessä neliveto lähtee yleistymään voimakkaasti. Tämä olisi ainakin Suomen olosuhteita ajatellen tervetullutta. Nyt on tietysti kesä, mutta puolet vuodesta Suomessa on liukasta, jolloin nelivedosta on kuljettajalle todellista hyötyä.

Lauri Larmela

Volkswagen T-Cross

Sport 1.0 TSI DSG

Moottori Rivi-3, bensiini, turbo

Iskutilavuus 999 cm3

Teho 85kW (115 hv)

Voimansiirto Etuveto, automaattivaihteisto

0−100 km/h 9,9 s

Huippunopeus 193 km/h

Yhd. EU-kulutus 4,9 l/100 km

CO2-päästöt 112 g/km

Mitat Pituus 4 108 mm, leveys 1 760 mm, korkeus 1 584, tavaratila 385 l

Omamassa 1 202 kg

Kenelle?

Tästä lähtisi trendikäs citysissi. Volkswagen T-Cross sopii mainiosti niin sinkulle, pariskunnalle kuin pienelle perheellekin.

Hinta huhtikuussa 2023 18 900 €, LänsiAuto, Espoo.

Kommentoi »