Suomen liittyminen läntiseen puolustusliittoon tapahtui lopulta nopeasti, vaikka Unkarin ja Turkin ratifiointien viipyessä odottavan aika oli pitkä. Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuosikymmenten Nato-pidäkkeet murtuivat kirjaimel­lisesti yhdessä yössä. Hyvä niin.

Mutta Nato-jäsenyyden auvoon ei kannata tuudittautua. Nyt on syytä kääntää katse siihen, mitä me Naton jäseninä puolustamme: länsimaista ja suomalaista demokratiaa.

Demokratian puolustaminen tarkoittaa sitä, että kaikki kansalaiset tulevat kuulluksi yhteistä ymmärrystä rakennettaessa. Kansanvalta on paljon muutakin kuin päättäjien valitsemista eduskuntaan ja kunnanvaltuustoihin kerran neljässä vuodessa. Vapaat vaalit ovat olennainen osa kansanvaltaa, mutta edustuksellisen demokratian pohjana on kansalaisten keskinäinen keskustelu foorumeilla alkaen parisuhteesta, perheestä ja työyhteisöstä päättyen kansakuntaan ja viime kädessä koko ihmiskuntaan.

Ihmisten maailma rakentuu vapaassa keskustelussa, neuvottelussa ja sopimisessa yhteisistä asioista. Näkemyksiä, kokemuksia ja mielipiteitä ­esitetään, ja päätökset pyritään tekemään parhaiten perustellun vaihtoehdon pohjalta. Täydellisessä ­maailmassa kaikkien puheenvuorot ehditään kuulla, niihin ehditään vastata, ja huonommin perustellut ehdotukset jäävät yksi kerrallaan tiepuoleen kunnes vastaväitteet vaikenevat, ja paras argumentti voittaa.

Maailma ei kuitenkaan ole täydellinen. Aika ­loppuu yleensä kesken, ennen kuin yhteisymmärrys löytyy. Silloin päätös tehdään äänestämällä, ja enemmistön kannattaman vaihtoehdon pohjalta edetään.

Kaikki kansalaiset eivät kuitenkaan ole mukana yhteisessä keskustelussa. Syitä tähän on monenlaisia. Erityisen huolestuttavaa on nuorten kokema ahdistus omasta tulevaisuudestaan. Nuorilla aikuisilla mielenterveyssyyt ja erityisesti masennus ovat selkeästi suurin työkyvyttömyyden syy.

Nämä ilmiöt eivät suinkaan ole pelkästään suomalaisia. USA:ssa keväällä 2022 tehdyn selvityksen mukaan lähes puolet nuorista aikuisista kertoi kokeneensa masennusoireita ja neljännes raportoi kohtalaisia tai vakavia oireita. Samansuuntaisia viestejä kuuluu muualtakin maailmasta.

Tutkimukset tietävät kertoa myös, että nuorten ja nuorten aikuisten kokema yksinäisyys ei ole helpottanut pandemian hellittämisestä huolimatta. Otsikoihin on noussut myös lisääntynyt ­ruutuaika: nuorten masennus- ja ahdistusoireilu on yleistynyt samaan aikaan, kun älypuhelimet ja sosiaalinen media lieveilmiöineen vievät arjesta yhä suuremman osan. ”Mitä enemmän somea, sitä varmemmin on paha olla”, sanoo nuorisolääketieteen tutkija.

Demokratian tulevaisuus edellyttää erityisesti nuorten tulevaisuudenuskon vahvistamista. Tässä on olennaista nuorten huolten kuuleminen ja ottaminen huomioon kaikessa päätöksenteossa. Masennukseen ja ahdistukseen liittyvä häpeä ja kelpaamattomuuden tunne johtaa helposti vetäytymiseen sosiaalisesta kanssakäymisestä ja yhteisestä keskustelusta. Se voi käydä huomaamattomasti ja vaivihkaa, ja sen tunnistaminen mahdollisimman varhain on avainasemassa.

Meillä entisillä nuorilla, jotka olemme maailman nykyiselleen saattaneet, on tässä suuri vastuu.