Minkälaisen Suomen me saamme eduskuntavaalien tuloksen ratkettua? Kysymystä pohdittiin vaalien jälkeisenä maanantaina 3.4. Avun vaalikeskustelussa, jonka erityisenä aiheena oli turvallisuus.

Keskustelu alkoi dramaattisissa tunnelmissa, kun samaan aikaan saatiin tieto Suomen pääsystä Naton jäseneksi seuraavana päivänä. Keskusteluun osallistunut puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) pääsi kommentoimaan uutista tuoreeltaan.

– Ihmisten arki jatkuu keskiviikkona samalla tavalla kuin nytkin, Kaikkonen kuvaili Nato-jäsenyyden myötä tapahtuvaa muutosta.

Tulevina vuosina Suomen on laitettava lisää rahaa puolustukseensa, jota on vielä kehitettävä yhteensopivaksi Naton kanssa. Kaikkonen arvioi kyseen olevan ”joistakin sadoista miljoonista euroista”, joiden hän korosti menevän Suomen omaan puolustukseen.

Kaikkosen mukaan Naton uskotaan muodostavan niin vahvan sotilaallisen pidäkkeen, ettei liittoumaa vastaan hyökätä. Tosipaikan tullen myös suomalaiset sotilaat ovat silti velvollisia puolustamaan hyökkäyksen kohteeksi joutuneita liittolaismaitaan.

– Periaatteessa tähänkin täytyy varautua. Jos joku apua tarvitsee, niin muut auttavat. Tähänkin valmistautuminen alkaa.

On silti epätodennäköistä, että suomalaiset varusmiehet joutuisivat sotimaan liittolaismaiden puolesta.

– Sitä lähdetään ratkomaan niin, että ensisijaisesti tällaisesta vastuussa olisivat ammattisotilaat ja vapaaehtoiset reserviläiset.

Keskustelussa turvallisuutta katsottiin myös sotilaallista puolustusta laajemmin esimerkiksi yhteiskuntarauhan näkökulmasta. Avun huono-osaisuuskirjeenvaihtaja Asta Leppä kertoi olevansa huolissaan siitä, että eduskuntavaaleissa äänestämisinto on perinteisesti ollut laimeampaa alemmissa sosiaaliluokissa.

– Usko henkilökohtaisiin vaikutusmahdollisuuksiin puuttuu nimenomaan alemman ekonomisen ja sosiaalisen statuksen omaavilta ihmisiltä.

Erään tutkimuksen mukaan epäluottamus on yleisintä erityisesti 30–44-vuotiaiden, syrjäseudulla asuvien miesten keskuudessa.

– Siinäkin näkyy sellainen toivottomuuden tunne, että heitetään ikään kuin hanskat tiskiin.

Vaalituloksesta voi päätellä, että aikaisemmin keskustan vahvoina kannatusalueina tunnetuilla syrjäseuduilla monet ovat päätyneet nyt äänestämään perussuomalaisia. Myös Kaikkonen arvioi monen äänestäjän valinneen perussuomalaiset protestoidakseen yhteiskuntaan liittyvää tyytymättömyyttä.

– Toivottavasti äänestäjät eivät joudu pettymään, hän tuumi.

Politiikan kieli saattaa itsessään vieraannuttaa osan ihmisistä päätöksenteosta. Esimerkiksi vaalien alla käytävissä vaaliväittelyissä pitäisi Kaikkosen mielestä päästä lähemmäksi äänestäjiä.

– Moni äänestäjä kokee ne liian kaukaisiksi omasta arjestaan.

Kaikkonen huomautti Sanna Marinin (sd) väistyvän hallituksen onnistuneen monessa tavoitteessaan, kuten työllisyysasteen nostamisessa 80 prosenttiin. Leppä haastoi Kaikkosta huomauttamalla tilastojen näyttävän tilanteen todellisuutta valoisampana.

– Kun vähän raaputtaa, niin siellä on paljon osa-aikaisuutta, määräaikaisuutta, pakkoyrittäjyyttä, pienyrittäjyyttä ja alustataloutta. Nämä ovat niitä töitä, joilla ei välttämättä tule toimeen.

Myös vaalitulos ja edessä olevat hallitusneuvottelut puhuttivat keskustelijoita. Kokenut politiikan toimittaja Unto Hämäläinen huomautti, ettei vaalituloksesta voi yksiselitteisesti päätellä, minkälaisen hallituksen Suomi tulee saamaan. Suuret puolueet kokoomus, perussuomalaiset ja Sdp saivat kaikki selkeän vaalivoiton, joten jokainen niistä sopisi luontevasti hallitukseen.

Hämäläisen mukaan vaalivoittajat ovat äänestäjilleen velkaa sen, että edes pyrkivät hallitukseen ajamaan lupaamiaan asioita.

– Neljä vuotta on kenelle tahansa todella pitkä aika istua oppositiossa, hän huomautti.

Tähän saakka keskusteluissa on pidetty esillä lähinnä kahta vaihtoehtoa: kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan rakentuvaa porvarihallitusta sekä kokoomuksen ja Sdp:n vetämää sinipunaa. Ongelmana on, että keskisuuria puolueita on vaikea saada koalitioihin mukaan.

Hämäläinen otti keskustelussa esiin myös kolmannen vaihtoehdon.

– Ainoa mahdollisuus on, että kaikki kolme voittajaa menisivät yhdessä hallitukseen. Siitähän tulisi vankka hallitus ja vaalitulos ohjaisi suoraan hallitukseen, hän ehdotti.

Toisen peräkkäisen vaalitappion kärsinyttä keskustaa taas kutsuu varmasti oppositio. Puheenjohtaja Annika Saarikko ilmoitti maanantaina puolueensa jäävän varmuudella hallituksen ulkopuolelle, joka merkitsee myös Kaikkosen ministeriuran varmaa katkeamista.

Keskustelussa Kaikkonen arvioi, että keskusta ei välttämättä osallistu hallitusneuvotteluihin edes muodollisesti alkuvaiheessa vastaamalla hallitustunnustelijan kysymyksiin. Hämäläinen muisti vastaavan tilanteen vuonna 1991, kun Sdp kärsi toisen pahan vaalitappion peräjälkeen, ja puolueen johto ilmoitti heti vaalien jälkeen sen jättävän hallitusneuvottelut kokonaan väliin.

Tästä huolimatta Kaikkonen ennusti, että hallituksen muodostamisen vaikeuden vuoksi keskustaa saatetaan vielä yrittää houkutella mukaan.

– Omat laskelmani olivat sellaiset, että helposti meidänkin pöydällä puhelin soi jossain vaiheessa. Mutta ehkä siihen ei vastata.