Lapsiperheiden kotihoidon tukea tuskin ollaan lakkauttamassa tai merkittävästi muuttamassa tulevalla vaalikaudella. Tämä käy ilmi Avun vaalikoneen vastauksista, joiden perusteella tuen säilyttämistä kannattaa selvä enemmistö kaikkien eduskuntapuolueiden ehdokkaista.

Vaalikoneessa ehdokkaita pyydettiin vastaamaan väitteeseen, jonka mukaan kotihoidon tuki tulisi poistaa. Kaikkien puolueiden vastaajista vain kolme prosenttia oli täysin samaa mieltä ja 11 prosenttia samaa mieltä väitteestä. Täysin eri mieltä oli 51 prosenttia ja eri mieltä 28 prosenttia.

Nykyisistä eduskuntapuolueista vahvimmin kotihoidon tuen lakkauttamista vastustavat kristillisdemokraatit ja keskusta. Täysin eri mieltä väitteen kanssa oli kristillisten ehdokkaista 83 ja keskustan 78 prosenttia. Lakkauttamista ei puolueissa tue käytännössä kukaan.

Kotihoidon tuesta luopumisen kannattajia taas löytyi eniten vihreiden ja kokoomuksen ehdokkaista. Vihreissä väitteen kanssa täysin samaa mieltä oli 6 ja samaa mieltä 21 prosenttia vastanneista. Kokoomuksessa vastaavat luvut olivat 4 ja 17 prosenttia. Myös vihreissä ja kokoomuksessa selvästi yli puolet ehdokkaista sanoi vastustavansa tuen lakkauttamista.

Kela maksaa perheille kotihoidon tukea alle kolmevuotiaista lapsista, jotka eivät ole päivähoidossa. Lisäksi noin 60 kuntaa maksaa tuen päälle omaa kuntalisää. Pula varhaiskasvatuksen ammattilaisista on vaikuttanut osaltaan siihen, että osa kunnista on päätynyt tukemaan lapsiaan kotona hoitavia vanhempia.

Viime aikoina on kuitenkin ryhdytty puhumaan kotihoidon tukeen liittyvistä ongelmista. Loppuvuonna Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT julkaisi paljon huomiota saaneen tutkimuksen, jossa kotihoidon tuen nostaminen yhdistettiin laajasti paitsi äitien, myös lasten myöhempiin ongelmiin.

Kotiin jäämisen ja äitien heikomman työllisyyden välinen yhteys ei sinänsä ole yllättävä asia. Uusi havainto VATT:n selvityksessä oli, että korkeampaa kotihoidon tukea nostaneiden äitien työllisyyden ja ansiotulojen havaittiin olevan matalammalla tasolla jopa kymmenen vuotta lapsen syntymän jälkeen. Lasten osalta kotihoidon tuen saaminen yhdistettiin esimerkiksi neuvolatesteissä tehtävien virheiden lisääntymiseen, alempaan koulutusasteeseen ja nuorena tehtyjen rikosten yleistymiseen.

– Tutkimuksen tulokset voidaan summata niin, että vaikutukset ovat negatiivisia äiteihin eivätkä ainakaan positiivisia lapsiin, VATT:n tutkimusprofessori ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n johtaja Tuomas Kosonen sanoo.

Kotihoidon tuen poistamista esitti vuonna 2021 myös työ- ja elinkeinoministeriön asettama riippumaton tutkijaryhmä, jonka mukaan tuesta luopuminen voisi pitkällä aikavälillä lisätä erityistesti naisten työllisyyttä jopa 10 000 hengellä. Suomessa pienten lasten äitien työllisyysaste on ollut muita Pohjoismaita alhaisempi.

– Jos on pidempään pois töistä, jää sitoutuminen työuraan joidenkin kohdalla heikommaksi, Kosonen selittää.

Lasten taas voidaan päätellä hyötyvän siitä, että he ovat jo 1-vuotiaina ainakin osan aikaa varhaiskasvatuksessa. Kososen mukaan VATT:n tutkimus ei selitä tarkemmin, liittyykö hyöty esimerkiksi sosiaalisuuden kehittymiseen päiväkotiympäristössä.

– Tämä on yksi hypoteesi, joka voisi selittää sen.

Helsingin Itäkeskuksessa torstaiaamuna kokoontuvien vanhempien puheissa kotihoidon tuki nähdään vähemmän ongelmallisena. Pian kaksi vuotta täyttävän Zaida-tyttärensä kanssa Mannerheimin lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin perhekahvilaan saapunut Niko Pagkratis kertoo olevansa toista kuukautta kotihoidon tuella vanhempainrahakauden päätyttyä.

– Tuki on reilut 200 euroa kuukaudessa, eli ei kovin paljon. Täytyy olla säästöjä, että tuella pystyy pärjäämään. Puolisoni on lisäksi nyt töissä, aiemmin olimme molemmat kotona.

Kotihoidon tuessa Pagkratis näkee sekä hyviä että huonoja puolia.

– En pysty sanomaan, onko järjestelmä minusta hyvä vai huono. Ihmisillä on tietysti erilaisia tilanteita elämässä, ja osa haluaisi olla kotona vielä pidempään. Meille tämä on aika lyhytaikainen järjestely.

Pagkratis sanoo pitävänsä tärkeänä, että lapsi oppii sosiaalisia taitoja, vaikka ei ole vielä päiväkodissa.

– Me käymme melkein joka päivä leikkipuistossa tai muualla, jossa on kavereita.

Lapsensa kanssa perhekahvilaan saapunut Mirela Mäkitalo taas pitää kotihoidon tukea tarpeellisena. Helsingissä vanhempainrahan päättymisen jälkeen maksettavaa kotihoidontuen kuntalisää maksetaan vain siihen saakka, kun lapsi on täyttänyt vuoden.

– Tuki on niin pieni, että ei kukaan sen varaan voi jäädä kotiin. Itselläni se on verojen jälkeen vajaat kolmesataa euroa kuussa.

Mäkitalo sanoo olevansa sitä mieltä, että hänen yksivuotias lapsensa on liian pieni päiväkotiin. Kaiken lisäksi Helsingin varhaiskasvatus on kriisissä, jonka seurauksena hoitopaikka saatetaan antaa toiselta puolelta kaupunkia.

– Järjetöntä tässä tilanteessa kannustaa vanhempia työelämään ja lapsia varhaiskasvatukseen. Jos näin tehdään, niin järjestelmän pitäisi olla edes kohtalaisessa kunnossa.

Myös VATT:n Kosonen näkee ongelmallisena sen, ettei varhaiskasvatukseen riitä tarpeeksi työvoimaa.

– Varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuus on ongelma, johon olisi hyvä puuttua. Taloustieteilijänä olen sitä mieltä, että yleisesti ihmisten ammatinvalintaan vaikuttavat palkkataso ja se, että alalle koulutetaan tarpeeksi väkeä. Tämä asettaa painetta päättäjien suuntaan.

Kososen mukaan vanhemmilla on tavallisesti hyvin voimakkaat käsitykset lasten kotihoidon puolesta tai sitä vastaan, millä puolustetaan omia valintoja. Tutkimus taas osoittaa eri valintojen vaikutukset ilman ennakko-oletuksia.

– Ainakin tutkimus kumoaa sen käsityksen, että lapselle olisi hirveän huono asia mennä varhaiskasvatukseen jo 1-vuotiaana.

Viime aikoina on puhuttu paljon muuta kuin suomea ensimmäisenä kielenään puhuvien lasten haasteista koulussa. Julkisessa keskustelussa kotihoidon tuen on nähty osaltaan lisäävän maahanmuuttajalasten ongelmia, jos lapsi ei saa mahdollisuutta oppia kieltä jo varhaiskasvatuksessa.

Ajatellaan, että varhainen pääsy varhaiskasvatukseen voi hyödyttää eniten juuri maahanmuuttajalapsia, riippuen heidän lähtötasostaan. Kosonen kuitenkin kumoaa ajatuksen siitä, että kotihoidon tuki olisi ongelmallinen ainoastaan maahanmuuttajataustaisille perheille.

– Lasten kotihoidontukea käyttää yli 80 prosenttia suomalaisäideistä, kaikista tulo- ja koulutusryhmistä.

Vaikka vaalikonevastaukset antavat kuvan puolueiden vahvasta tuesta kotihoidon tuen jatkolle, tiedostetaan monessa puolueessa myös sen ongelmat. Puolueille tehdyn kyselykierroksen perusteella kotihoidon tuen kehittäminen saattaa jopa nousta esiin, kun puolueet ryhtyvät neuvottelemaan uudesta hallitusohjelmasta vaalien jälkeen.

Pääministeripuolue SDP:ssä ollaan tyytyväisiä viime vuonna voimaan tulleeseen perhevapaauudistukseen, jonka myötä isiä ja äitejä ei enää erotella vanhemmille myönnettävien tukien ja vapaiden yhteydessä. SDP:n tavoitteena on kehittää perhevapaita esimerkiksi pidentämällä ansiosidonnaista vanhempainrahakautta ja rajaamalla kotihoidon tuki jatkossa alle 2-vuotiaiden lasten perheille.

Myös vasemmistoliitossa ollaan valmiita järjestelmän kehittämiseen. Puolue olisi valmis luopumaan kotihoidon tuen yli kolmevuotiaita lapsia koskevasta sisaruuslisästä, sillä tämän ikäisten lasten ohjaaminen kotihoitoon ei ole tuen kannalta tarkoituksenmukaista.

Gallupjohtaja kokoomuksessa hyväksyttiin viime vuonna puoluekokousaloite, jonka mukaan perhevapaajärjestelmän keskeisiä ongelmakohtia, kuten kotihoidon tukijärjestelmää, on tarkasteltava uudelleen ja kehitettävä. Erityisesti nuorisojärjestö kokoomusnuoret on vaatinut kotihoidon tuen lakkauttamista kokonaan.

Kyselyyn vastasi myös keskusta, jonka vaatimuksesta edelliseen hallitusohjelmaan kirjattiin kodinhoidon tuen säilyminen entisellään. Keskusta aikoo myös tulevalla hallituskaudella puolustaa mahdollisuutta hoitaa pieniä lapsia kotona, jota puolue nimittää perheiden valinnanvapaudeksi. Tätä keskusta aikoo puolustaa myös tulevissa hallitusohjelmaneuvotteluissa, jos on niissä mukana.

Kosonen pitää puolueiden kotihoidon tukeen liittyviä linjauksia varsin epämääräisinä. Esimerkiksi tuen kehittäminen voi periaatteessa tarkoittaa myös sen lakkauttamista.

– Jos ajatellaan vaikka tuen rajaamista kahteen ikävuoteen kolmen asemasta, niin toki se menisi siihen suuntaan, että vaikutukset sekä äitiin että lapseen voisivat olla positiivisia.

Kosonen haluaa korostaa, etteivät tutkimuksen tulokset tarkoita, ettei lapsiperheitä kannata tukea millään lailla. Kotihoidon tuessa ongelmat näyttävät syntyvän erityisesti siitä, että tuki ohjaa vanhempia voimakkaasti jäämään kotiin pidemmäksi aikaa.

– Jos lapsiköyhyyttä halutaan vähentää, kannattaisi löytää tukimuoto, joka olisi tarveharkintainen eli jollakin tavalla tulosidonnainen, mutta ei suoraan sidottu siihen, ettei tehdä ollenkaan töitä.

Enemmän lapsia hankkimaan saattaisi kannustaa tuki, joka maksettaisiin kaikille perheille riippumatta siitä, tekevätkö nämä työtä. Esimerkiksi keskusta on puhunut ennen vaaleja lapsilisän korottamisesta.

– Ongelmana siinä on, että se maksaa aika paljon. Tällä hetkellä keskustellaan aika paljon julkisen talouden sopeuttamisen tarpeesta.