Kevät tulee keikkuen myös lämpötilojen vaihdellessa. Maaliskuussa auringonpaiste ja kaakosta ­saapuva lämmin ilma saattaa nostaa lämpötilan jo viidentoista asteen tuntumaan. Tuulensuunnan kääntyminen puhaltamaan pohjoisesta pudottaa lämpötilan pakkaselle, kun kylmä ilmamassa työntää lämmön etelään.

Lumipeite sulaa päivällä, mutta yö­­pakkaset pysäyttävät sulamisen, joka ­jatkuu taas seuraavana päivänä. Tulvien kannalta on hyvä, että lumipeite sulaa vähitellen, eikä yhdellä rysäyksellä ­lämpöaallon sulattamana.

Eteläisessä Suomessa kevättä riittää maaliskuun loppupuolelta toukokuun puoliväliin. Lapissa kevättä eletään huhtikuun puolivälistä aina kesäkuun alkuun saakka.

Kevät on vuodenajoista lyhyin. Se ­kestää tavallisesti kuudesta yhdeksään viikkoa. Vuodenajoista pisin, talvi, kestää Suomessa kolmesta neljään kuukautta. Rannikoilla ja saaristossa kevät kestää pidempään, sillä talven jäljiltä viileä meri hidastaa lämpenemistä.

Alkukevät on lumen sulamisen aikaa. Ensiksi paljastuvat ­pälvet pelloilla ja etelärinteillä. Tumman maan paljastuessa ilma lämpenee nopeammin auringonpaisteessa ja sulaminen kiihtyy. Lumi hupenee aina vain nopeammin tumman maan ­ympäriltä.

Terminen kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee yli nollan. Termisen kevään alkaessa lunta on vielä monin paikoin maassa. Itä-Suomessa lunta voi olla yli puoli metriä. Pohjoisessa voi yleensä ­hiihtää vielä yli metrisellä hangella.

Termisen kevään alkamisesta kestää vain kaksi tai kolme viikkoa, että lumet sulavat aukeilta paikoilta. Metsissä lumet viipyvät viikon tai pari viikkoa pidempään. Vappuna laulettavan laulun sanat lupaavat kevään kestävän neljännes­vuoden, mutta ihan ­siihen mittaan se ei todellisuudessa pääse.

Termisen kevään alun ja lopun ajankohta vaihtelee suuresti, jopa viikkoja säiden mukaan. Se on alkanut eteläisessä Suomessa joskus jo helmi-maaliskuun vaihteessa ja toisinaan vasta huhtikuun puolivälin tietämillä.

Kevään keikkuen tulemisen voi nähdä myös västäräkin pyrstöstä. Keikkuva riukupyrstö on varma kevään merkki, kun ensimmäiset västäräkit saapuvat jäiden reunoille maaliskuussa. Sanonta ”västäräkistä vähäsen” ei enää pidä paikkaansa. Kun västäräkki saapuu Suomeen, kesään on yleensä vielä pari kuukautta. Västäräkin ja muiden muuttolintujen muutto on aikaistunut ilmaston lämpenemisen myötä keskimäärin viikolla viidessä vuosikymmenessä.