Juuri näihin aikoihin voi alkaa kerätä mahlaa, sillä se on tehtävä, kun maa ei ole enää roudassa, mutta lehti ei vielä ole ehtinyt puhjeta. Suomessa yleisin mahlapuu on koivu.
Keräämiseen on oltava aina maanomistajan lupa, sillä mahlanjuoksutus ei ole jokamiehenoikeus.
Samaa puuta voi käyttää monesti
Samasta puusta voi kerätä mahlaa useana vuotena. Tee kuitenkin joka kerralla reikä eri paikkaan. Keruu ei vaikuta haitallisesti puun tai sen lehtien kasvuun, mutta valutusreikä tekee puuainekseen värivikaa. Aikaa myöten se myös lahottaa. Siksi mahlankeräyspuun tukkiosa ei käy puuteollisuuden raaka-aineeksi.
Kerää näin
Tee poralla puuhun 3–4 cm syvä reikä. Aseta reikään holkki, ja vedä siitä letku keruuastiaan. Pidä huolta keruuvälineiden puhtaudesta. Sulje reikä vuolemallasi puutulpalla, joka on hieman liian suuri siihen. Iske tulppa puuhun. Varmista, että mahla lakkaa virtaamasta reiästä ulos.
Pakasta pikaisesti
Mahla säilyy huonosti. Siksi juomatta jäänyt mahla kannattaa pakastaa vuorokauden sisällä keruusta. Sen voi säilöä valmiina annoksina, jotka voi sulatuksen jälkeen nautittua heti.
Vain omista puista
Mahlaa virtaa muun muassa koivussa, tammessa ja vaahterassa. Koivu on Suomessa yleisin mahlapuu. Mahlaa saa kerätä vain omasta metsästä, omalta pihalta tai maanomistajan luvalla. Mahlan kerääminen ei ole jokamiehenoikeus.
