Monen joulunviettoa varjostaa tänä vuonna sekä ruoan että sähkön hintojen nousu. Miten kustannuksista voisi karsia tunnelman kärsimättä?

− Etenkin nyt kannattaa varata aikaa suunnitteluun ja miettiä, mitä joulupöytäänsä oikeasti haluaa. Kannattaa etukäteen kysellä jouluseurueelta, mitkä ruoista ovat sellaisia, joita he haluavat ehdottomasti nauttia. Näin löytyy helposti ne ruoat, joita ei tarvita ollenkaan tai joita kannattaa varata vain pieni määrä, vinkkaa Marttojen asiantuntija Niina Silander.

Suunnittelussa on hyvä huomioida myös se, miten ruoat kannattaa valmistaa tai lämmittää. Uuni vie eniten sähköä, mutta myös valurautainen liesi on pahempi energiasyöppö kuin uudemmat liedet. Esimerkiksi induktioliedessä sähkönsäästö on jopa 40 prosenttia perinteiseen verrattuna.

− Uunia käytettäessä kannattaa hyödyntää esilämmitys- ja jälkilämpö. Joululeivonnaiset vaativat kunnon lämmön paistuakseen, mutta esimerkiksi pitkän paistoajan vaativat uunijuurekset voi laittaa uuniin heti, kun se laitetaan päälle.

Kiertoilmatoimintoa kannattaa suosia, jos sellainen löytyy omasta uunista. Tällöin riittää 25 astetta alhaisempi paistolämpö. Lämmön kiertäessä tasaisesti uunissa voi paistaa samalla kerralla useamman pellillisen torttuja ja pipareita. Myös laatikkoruoat lämpenevät näppärästi kiertoilmalla.

Sähkönsäästäjän kannattaa tänä jouluna panostaa kalapöytään, sillä monet kalaruoat valmistuvat ilman uunia. Tällaisia ovat esimerkiksi graavikalat ja etikkaliemessä kypsennettävät silakat. Myös valmissillit ovat valmiita nautittavaksi sellaisenaan.

− Kalapöydässä kannattaa panostaa erityisesti ympäristöystävällisiin valintoihin. Kotimainen kasvatettu kirjolohi on tuontilohta edullisempaa ja ekologisempaa, ja toimii yhtä hyvin graavattuna. Kun silakat puolestaan valmistaa etikkaliemessä, niiden ruodot pehmenevät niin, ettei niitä huomaa. Mäti on myös ympäristöystävällinen valinta ja monen herkkua. Sitäkin löytyy eri hintakategorioissa ja irtotiskistä hankittuna sitä saa juuri tarvitsemansa määrän.

Jos joulupöytään aikoo hankkia kinkun, Silander kannustaa miettimään, minkä kokoisen kinkun oikeasti tarvitsee. Joulukinkun paistoaika on noin 60–80 minuuttia kiloa kohden.

− Pienempi kinkku kypsyy luonnollisesti nopeammin ja sen valmistaminen vie vähemmän sähköä. Myös valmiiksi paistettu kinkku on hyvä vaihtoehto, ja jos kinkun syöjiä ei ole montaa, kannattaa ostaa valmiiksi siivutettua kinkkua tarvitsemansa määrä. Tällöin ei tarvitse myöskään huolehtia paistorasvan kierrättämisestä.

Hinnan lisäksi kannattaa raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kohdalla kiinnittää huomiota pakkauskokoon. Kilohinta nimittäin kasvaa nopeasti, jos osan tuotteista joutuu heittämään pois. Samasta syystä etenkin viimeinen käyttöpäivä -tuotteiden päiväykset kannattaa katsastaa, jotta ehtii varmasti hyödyntää ne.

− Hävikin minimoimiseksi kannattaa myös kattaa ruoat pöytää juuri ennen syömistä ja korjata jääkaappiin heti ruokailun jälkeen. Näin ruoat pysyvät hyvänä pidempään, kun ne vielä säilytetään kylmässä peitettynä tai tiiviissä rasiassa.

Suomalaisessa jouluperinteessä istuu kuitenkin tiukasti, että ruokaa varataan mieluummin yli kuin ali. Silander kehottaakin miettimään jo valmiiksi, mitä ylijääneestä ruoasta voisi valmistaa. Kinkkua voi laittaa hernekeiton lisäksi pitsaan ja suolaiseen piirakkaan. Porkkana- ja perunalaatikoista valmistuu helposti rieskoja.

− Riisipuurosta voi paistaa pannulla pieniä kakkusia nokareessa voita. Jähmettyneen puuron sekaan voi laittaa tilkan maitoa, jolloin sen nauttia sellaisenaan liedellä tai mikrossa lämmittämisen jälkeen. Netistä löytyy paljon hyviä tuunausideoita, Silander vinkkaa.