Kaikki suomalaiset työeläkkeet kasvavat tammikuussa lähes seitsemällä prosentilla. Tämä johtuu korkeasta inflaatiosta, joka syö ihmisten ostovoimaa. Tämä indeksikorotus on poikkeuksellisen suuri, sillä palkkakerroin on samanaikaisesti vain 3,6 prosenttia, kertoo vakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen.

– Indeksikorotus tulee olemaan noin 6,8 prosenttia, Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa luvun lähiaikoina. Eläkeindeksiä on arvosteltu usein, ettei se pysy palkkakehityksen perässä, mutta tällä kertaa tilanne on toinen, hän sanoo.

Korotus annetaan kaikille vanhuus-, työ-, perhe- ja työkyvyttömyyseläkkeille, jotka ovat maksussa tämän vuoden joulukuussa sekä jatkuvat tammikuussa. Ne eläkkeet, jotka alkavat vasta vuonna 2023, eivät ehdi korotusta saada.

Tämä pätee myös uuteen, viisi vuotta voimassa olleeseen osittain varhennettuun vanhuuseläkkeeseen (OVE), jota voivat tänä vuonna hakea kaikki 61 vuotta täyttäneet. Mikäli varhaiseläkepäätöksen ehtii hakea viimeistään marraskuussa niin, että se on jo joulukuussa voimassa, eläkkeeseen napsahtaa korotus.

– Eläkepäätöksen ehtii saada osittain varhennetulle eläkkeelle vielä, varsinkin netissä hakemalla. Yleensä hakemukset käsitellään muutamassa päivässä, ellei mitään merkillistä ole, Pölönen sanoo.

Niidenkin, jotka ovat hakemassa vanhuuseläkkeelle, kannattaa pitää korotus mielessä. Vanhuuseläkkeitä, toisin kuin OVE:a, maksetaan myös takautuvasti, eli korotuksen saadakseen riittää, kun jättää eläkehakemuksen työeläkeyhtiöönsä viimeistään joulukuun aikana. Työsuhteen täytyy toki myös päättyä ennen eläkkeen hakemista.

– Ne, jotka ovat suunnitelleet lopettavansa työnteon kokonaan ja jäävät vanhuuseläkkeelle, kannattaa jäädä ennemmin joulu- kuin tammikuussa. Pelkästään taloudellisesti ajatellen se on useimmille edullisempaa.

Ilmarisen toimitusjohtaja muistuttaa, että eläkepäätöksessä on kuitenkin kysymys muustakin kuin pelkästä rahasta. Osittain varhennettu eläke mahdollistaa monenlaiset päätökset, sillä se sallii eläkkeennostajan jatkaa työelämässä, vaikka samaan aikaan nostaa jo osan eläkkeestään – eikä päätöksestä tarvitse kertoa työnantajalle.

OVE:a voi päättää nostaa joko neljänneksen tai puolet lopullisesta eläkkeestään heti 61 vuotta täytettyään. Summaan kohdistuu varhennusvähennys 0,4 prosenttia per varhennettu kuukausi, mutta mikäli työntekoaan jatkaa yli alimman eläkeikänsä, alkaa saada 0,4 prosentin lykkäyskorotusta per lykätty kuukausi.

Näin ollen joku voi esimerkiksi päättää nostaa varhaiseläkettä 25 prosenttia saadakseen enemmän varoja käyttöönsä, mutta samalla pidentää työuraansa muutamalla vuodella, jolloin loppuvuosien korkeampi eläkekertymä ja lykkäyskorotukset ikään kuin korvaavat varhennusvähennyksen.

– Jokaisen pitäisi suunnitella eläketurvansa oman elämäntilanteensa huomioiden, ja osittain varhennettu eläke mahdollistaa sen. Jotkut eivät ehkä ehdi nauttia eläkepäivistään pitkään, vaan rahantarve on nyt, esimerkiksi korkeiden energiakustannusten vuoksi, Jouko Pölönen sanoo.

Liian harvat eläkeikäiset tietävät osittain varhennetusta eläkkeestä, sanoo Pölönen, mutta nyt sen suosio on nousussa. Syyskuussa vakuutusyhtiö Ilmariselle tehtiin 80 prosenttia enemmän OVE-hakemuksia kuin viime vuonna, lokakuun osalta prosentti on vieläkin suurempi.

– Kaikilla vakuutusyhtiöillä on hyvät eläkelaskurit, joilla vaihtoehtoja voi puntaroida. Myös veroviraston sivuilta kannattaa katsoa, millainen verotus omaan eläkkeeseen kohdistuu, toimitusjohtaja Pölönen sanoo.

Juttua muokattu 19.10.2022 kello 10:55: Tarkennettu varhennusvähennystä ja lykkäyskorotusta: ovat per varhennettu tai lykätty kuukausi.