Moni miettii nyt, kannattaako kasvot suojata jonkinlaisella maskilla, kun käy kaupassa tai matkustaa julkisilla liikennevälineillä.

– Terveen suomalaisen ei tarvitse käyttää suojainta. Niistä on pulaa. Ensi sijassa pitää turvata, että niitä riittää terveydenhuoltoon, vanhustenhoitoon, riskiryhmiin kuuluvien vammaisten avustajille ja tarvittaville teollisuudenaloille, sanoo vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä Työterveyslaitoksesta.

Suojaimia on erilaisia. Hengityksensuojain (FFP2 tai FFP3) suojaa käyttäjäänsä taudinaiheuttajilta, jotka ovat aerosolina ilmassa. Sitä pidetään tehohoidossa toimenpiteissä, joissa muodostuu aerosoleja. Kirurginen suu-nenäsuojus taas suojaa pisaratartunnalta hoitotilanteissa.

Molemmissa on CE-merkintä, ja niiden pitää täyttää tietyt vaatimukset. Hengityssuojaimen tulee täyttää EU:n henkilönsuojanasetuksen vaatimukset ja suu-nenäsuojaimen lääkinnällisten laitteiden vaatimukset.

Maskin voi myös tehdä itse. Se ei suojaa koronavirukselta, mutta se voi suojata muita, sillä se vähentää pisaroiden leviämistä, jos käyttäjä itse yskii tai aivastaa.

Jos maskia käyttää, on tärkeää tehdä se oikein. Pue puhdas maski puhtain käsin, äläkä kosketa sitä käytön aikana.

– Sitä ei voi välillä pitää otsalla, leuan alla, taskussa tai käsilaukussa. Jos maskin riisuu, se pitää laittaa saman tien roskiin, muovipussiin tai pesuun, Mäkelä sanoo.

Sama sääntö pätee, jos vetää kasvoilleen huivin tai kaulurin. Nekin joutavat yhden käytön jälkeen pesuun.

Riisu maski niin, että kosketat vain sen kiinnitysnauhoihin. Pese kangasmaski pesukoneessa 90 asteessa tai keitä kattilassa pesuainevedessä viisi minuuttia.

Väärin käytetystä maskista on haittaa. Jos maskiin koskee käytön aikana likaisilla käsillä, niissä olleet taudinaiheuttajat pääsevät hengitysliikkeen myötä maskin läpi hengityselimiin. Likaisesta suojaimesta voi tulla viruspesä, josta pöpöt leviävät kosketuksen kautta pinnoille ja muihin ihmisiin.

– Kaikki eivät osaa käyttää maskia oikein. Siksi on pelko, että tässä tulisi jonkinlainen sosiaalinen pakko käyttää sitä, Mäkelä sanoo.

Jos teet maskin itse, varmista, että materiaali kestää pesun 90 asteessa. Valitse mieluummin ohutta ja tiheää kangasta kuin paksua ja harvaa. Esimerkiksi lakanakangas sopii tähän. Talouspaperista voi tehdä itselleen kertakäyttömaskin.

VTT:n tutkimus toukokuussa 2020 osoitti, että paras materiaali kangasmaskille on polyesteri.

– Liika paksuus tekee hengittämisestä raskasta. Tällöin maskin sisään voi kertyä hiilidioksidia.

Vaikutus on sama kuin jos monta ihmistä on ahtautunut pitkäksi aikaa huonosti ilmastoituun huoneeseen: tulee päänsärkyä ja huono olo.

Maskin käytöstä voi olla haittaa, jos on keuhko- tai sydän- ja verisuonisairaus. FFP-suojaimista tiedetään, että käyttö nostaa verenpainetta, tihentää sydämensykettä ja lisää hengitysvastusta eli hengittäminen on tavallista raskaampaa.

Maskista on eniten hyötyä paikoissa, joissa kohtaa paljon muita ihmisiä: kaupoissa, apteekeissa ja julkisissa liikennevälineissä. Niitä kannattaa vältellä, mutta jos on pakko mennä, silloin voi halutessaan suojata kasvot maskilla.

Suojautumisessa tärkeämpää on kuitenkin pysytellä kotona, pitää 1–2 metrin etäisyys muihin ulkoillessa ja kaupoissa, pestä kädet saippualla ja käyttää tarvittaessa käsidesiä.

EDIT: Lisätty tieto VTT:n tutkimuksen tuloksesta kangasmaskin materiaalista 15.5.20.