Suomessa on paraikaa puoli miljoonaa täysin digitaidotonta aikuista eristyksissä. Tilastokeskuksen mukaan meillä on tämän verran ikääntyneitä, jotka eivät ole koskaan käyttäneet minkäänlaisia tietokoneita ja mobiilikännyköitä. Siksi hallituksen tekstiviestillä lähettämä tiedote Uudenmaan rajan sulkemisesta jäi näkemättä valtavalta joukolta kansalaisia.

Julkisuudessa hehkutetaan verkon käteviä kauppakassipalveluita ja kuvallisia ryhmäpuheluita. Nämä saattaisivat ilahduttaa karanteenissa olevia ikäihmisiä, mutta ilo jakautuu epätasaisesti.

Helsinkiläinen 67-vuotias Marjatta Andersson on ottanut koronatiedottamisen omiin käsiinsä. Hän kokoaa viranomaisten viesteistä tiedotteita, tulostaa ne paperille ja jakaa taloyhtiön kaikista postiluukuista. Hän on taloyhtiönsä hallituksen puheenjohtaja. Hänellä on realistinen näkemys ikääntyvien digitaidoista.

– Kahdeksankymppisistä ystävistäni osa lukee tekstiviestejä ja sähköposteja, osa ei koskaan. Kun näkökyky heikkenee ja sairaus saa kädet vapisemaan, kännykän käyttö on aika heikkoa. Kaikki eivät kuule soittoa eivätkä vastaa. 

Andersson on kurssittanut itseään digiasioissa ja käynyt puhelinoperaattorinsa Elisan mobiilikoulussa. Hän maksaa laskut läppärillä ja ostaa teatterilippuja kännykällä.

Tutkimusten mukaan yli 65-vuotiaiden joukossa on sekä erinomaisia digiosaajia että täysin osaamattomia. Andersson itse arvioi olevansa yritteliäs.

– Aina oppii jotakin uusia juttuja. Kännyköissä on nykyään niin paljon toimintoja, ja puhelimet muuttuvat koko ajan. Puhelimella soittaminenkin on vaikeaa. Jos tulee sairaus, se vie helposti kyvyt.

Ikäihmisten tietotekniikkayhdistys ENTER ry järjestää lähiopastusta. Ikääntyneet ovat monesti arkoja ja kokevat joskus, etteivät he voi enää oppia mitään.

Lähiopastuksissa suurin osa keskittyy älypuhelinten perusasetuksiin, kuten ääniasetuksiin. Monet haluavat opetella Whatsapp-palvelun käyttöä.

– Vaikka ihminen olisi kuinka käyttänyt näitä laitteita työssä ollessaan, pari kolme vuotta eläkkeellä voi pudottaa heidät kehityksestä, ENTERin vs. toiminnanjohtaja Tiina Etelämäki sanoo.

Suomi ajaa kansalaisiaan asioimaan verkossa. Siellä pitäisi hoitaa Kela- ja veroasiat puhumattakaan pankkiasioista.

– Ikääntyville vaikeinta on kaikki, mikä vaatii vahvaa tunnistautumista. Pankkitunnusten ja henkilötietojen syöttäminen järjestelmiin luo turvattomuutta, Etelämäki toteaa.

Monet seniorit ovat luovuttaneet pankkiasioidensa hoidon muille ihmisille, vaikka haluaisivat itse käydä konttorissa.

Erityisasiantuntija Sanna Juutinen valtiovarainministeriöstä sanoo, että viranomaiset kyllä kehittävät digitukea kaikkialla Suomessa. Perinteisiä asiointitapoja ei kuitenkaan suinkaan hävitetä. Soittaakin saa.

Hän muistuttaa, että koronakriisissä valtio on jakanut tietoa myös radion, television ja paikallislehtien kautta, joten yksin digin varaan ihmisiä ei ole jätetty.