Kuvateksti: Rajamäen Apteekin apteekkari Anne Ansolahti kertoo, että lääketilaukset voidaan nyt toimittaa asiakkaan auton peräkonttiin apteekin parkkipaikalla, ilman fyysistä kontaktia. Kuva on osa Avun kuvareportaasia siitä, miten koronavirus muuttaa Suomea.

Suomessa on paikoin ajettu alas kiireetöntä terveydenhoitoa ja tehty tilaa tehohoitopotilaille, kun koronavirukseen sairastuneiden määrä kasvaa. Syöpähoitoja ei kuitenkaan voida lopettaa, vaikka ne voivat alentaa vastustuskykyä. Korona-ajan syöpähoitoihin saatetaan kuitenkin tehdä muutoksia.

– Jokaisen potilaan kohdalla tulisi tarkasti punnita hoidon hyötyjä ja mahdollisia vakavia haittoja. Parantavan syöpähoidon kohdalla potilas yleensä hyötyy enemmän siitä, että syöpää hoidetaan. Levinneen syövän jarruttavaa hoitoa voidaan usein keventää tai tauottaa, jotta koronatartunnan aiheuttama riski pienenee, sanoo johtava ylilääkäri Johanna Mattson Hus Syöpäkeskuksesta.

Syöpää sairastavilla on muita suurempi riski sairastua vakavasti koronaviruksesta. Sekä aktiivinen ja edennyt syöpä itsessään että monet syöpähoidot heikentävät elimistön immuunipuolustusta eli kykyä taistella taudinaiheuttajia vastaan.

Syövän hoidossa paljon käytetyt sytostaatit eli solunsalpaajat laskevat reippaasti elimistön valkosolujen määrää. Valkosolut ovat elimistön puolustajia, jotka taistelevat viruksia, bakteereita ja muita taudinaiheuttajia vastaan. Myös luuydinsiirrot, jotkin täsmälääkkeet ja yhdistelmähoidot voivat heikentää immuunipuolustusta.

Miten hoitoja on nyt muutettu?

Mattsonin mukaan levinneen syövän jarruttavaa hoitoa voidaan keventää muuttamalla annostelua tai antokertojen väliä. Lisäksi hoitoja voidaan kokonaan tauottaa. Solunsalpaajahoitoja tauotetaan normaalitilanteessakin. Näin potilas saa aikaa toipua rankasta hoidosta ja kerätä voimia myöhemmin aloitettavia hoitoja varten. Valkosolujen tuotantoa voidaan lisätä käyttämällä kasvutekijälääkkeitä.

– On myös potilaita, joiden kohdalla tauko ei ole mahdollinen ilman, että hoito merkittävästi kärsii.

Elimistöllä kestää useita viikkoja toipua solunsalpaajahoidosta. Toipuminen on yksilöllistä ja riippuu myös lääkkeestä ja annostuksesta. Useissa hoidoissa luuydin toipuu kolmessa neljässä viikossa riittävästi seuraavaa hoitokuuria varten, mutta immuniteetti ei ole vielä tuolloin samalla tasolla, kuin mitä se olisi ilman annettua hoitoa, Mattson kertoo.

Kaikilla syöpäpotilailla vastustuskyky ei kuitenkaan ole heikentynyt oleellisesti.

– Jos potilaalta on esimerkiksi leikattu rintasyöpä ja hän saa sädehoitoa tai hormonihoitoa, näiden tuoma lisäriski on vähäinen, Mattson sanoo.

Seurantavaiheen potilaiden ja syövän aiemmin sairastaneiden vastustuskyky on yleensä palautunut ennalleen. Syöpäjärjestöjen tämänhetkisen tiedon mukaan ihminen ei tällöin kuulu koronaviruksen riskiryhmään syövän vuoksi.

Asia koskettaa monia. Vuosittain syöpään sairastuu noin 34 000 suomalaista. Sen lisäksi on moninkertainen määrä ihmisiä, joilla syöpähoidot ovat käynnissä tai seurantavaiheessa tai jotka ovat joskus sairastaneet syövän.

Syöpää sairastavissa koronatilanne herättää huolta ja kysymyksiä, kertoo työelämäkoordinaattori Marketta Liljeström Suomen Syöpäpotilaat -yhdistyksestä.

Moni miettii, kuuluuko itse riskiryhmään ja kuinka suuri on oma sairastumisriski. Syöpätyyppejä ja -hoitoja on niin monenlaisia. Osa pohtii, miten tilanne vaikuttaa tulevaan hoitoon ja sovittuihin käynteihin, kuten kontrollitapaamisiin ja laboratoriotesteihin.

– He miettivät myös sitä, miten heitä hoidettaisiin, jos he saisivat koronatartunnan ja joutuisivat sairaalahoitoon. Jos tehohoitopaikoista olisi pulaa, vaikuttaisiko se heidän hoitoonsa? Liljeström kertoo.

Tilanne vaikuttaa myös kuntoutukseen. Sekin huolettaa, mitä omalle kunnolle tapahtuu, jos poikkeustila jatkuu pitkään.

– Lymfaterapiaa joudutaan perumaan ja ryhmämuotoiset kuntoutuskurssit siirtämään. Liikuntamahdollisuuksia on tavallista vähemmän. Esimerkiksi uinti on hirveän hyvää liikuntaa, jos alaraajoissa on lymfaturvotusta, mutta nyt sitä ei voi harrastaa.

Liljeströmin käymissä keskusteluissa moni on kertonut, että pysyttelee nyt hyvin eristyksissä. Se voi olla henkisesti raskasta.

– On vaikea paikka, jos on vakava tilanne ja haluaisi tavata läheisiään, mutta ei nyt pysty siihen.

Hus Syöpäkeskuksessa suurin osa vastaanottokäynneistä tehdään nyt puhelimitse. Lääkärin voivat yhä tavata he, joille se on erityisen tärkeää, esimerkiksi ensimmäiselle käynnille tulevat ja kun sairaus sitä vaatii. Yli 70-vuotiaiden rintasyöpäpotilaiden vuosikontrollikäyntejä ja niihin liittyviä tutkimuksia on epidemian vuoksi siirretty eteenpäin.

– Sairaalaa ei kuitenkaan pidä pelätä. Jos tarvitsee hoitoa, se kannattaa ottaa ja luottaa siihen, että asiantuntijat tekevät parhaansa, Mattson sanoo.

Syöpää sairastavien ja heidän perheenjäsentensä on tärkeää noudattaa viranomaisen ohjeita tarkasti: välttää muiden ihmisten tapaamista, pestä kädet usein ja huolellisesti sekä yskiä ja aivastaa kertakäyttöiseen nenäliinaan ja hätätapauksessa hihaan.

– Ykkösohje on, että syöpävastaanotolle tai -hoitoon ei pidä tulla, jos on koronaan sopivia oireita. Sellaisia ovat hengitystietulehdusoireiden lisäksi myös suolisto-oireet, kuten vatsakipu ja ripuli. Silloin pitää ottaa yhteyttä omaan syöpähoitoyksikköön tai vakavissa oireissa oman alueen päivystykseen.

Yksi tällainen vakava oire on kuumeen nousu.

Mattson kertoo, että suomalaiset syöpälääkärit seuraavat ja jakavat koronavirustietoa asiantuntijaverkostoissa. Koronaviruksen vaikutuksia syöpäpotilaisiin ei ole vielä juurikaan tutkittu. Käytännöt saattavat muuttua, kun tietoa tulee lisää.

– Tällä hetkellä tilanne on hyvä ja rauhallinen. Koko ajan pitää kuitenkin olla valmius muuttaa toimintatapoja tarpeen mukaan.

Lähde: kaikkisyövästä.fi

Päivitetty 28.4. – Julkaistu 6.4.2020