Suomessakin on väläytelty palkkamalttia ratkaisuksi inflaatioon. Samalla ihmisten ostovoima on kärsinyt huomattavasti niin inflaation kuin korkojen nousun myötä.

Tämän hetken jätti-inflaatiossa ei kuitenkaan enää ole kyse energiakriisistä tai komponenttipulasta – inflaation perinteisistä perisyistä, joissa kysyntä ylittää tarjonnan. Nyt inflaatiota ajaa ennen kaikkea yritysten voitontavoittelu, sanoo Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen.

Marttinen on Suomessa nostanut tiettävästi ensimmäisenä julkiseen keskusteluun käsitteen greedflation. Sen voi vapaasti suomentaa ahneusinflaatioksi. Ulkomailla termiä on näkynyt kevään aikana lehtiartikkeleissa, joissa nykyiselle tilanteelle on haettu syitä.

Talouspoliittisessa keskustelussa puhutaan usein palkkamaltista ja siitä, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. Marttisen mukaan vähemmän puhutaan siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.

– Inflaation alkuaikoina sen syitä on vaikea analysoida, mutta nyt on tullut jo dataa siitä, että palkkojen nousu ei johtanut vuoden 2022 inflaatioon. Tuolloin Euroopassa ei oikein edes nostettu palkkoja. Inflaation kiihtyminen on johtunut yritysten voittomarginaalin noususta, Marttinen sanoo.

Kun yleinen inflaatio on nousussa, voittomarginaalin nostoon on pienempi kynnys. Kun tuotannon kustannukset nousevat, mukaan lisätään vain pieni pykälä itselle, Marttinen kuvailee.

Pienten nostojen kokonaisvaikutus ei kuitenkaan ole pieni. Euroopan keskuspankin EKP:n arvion mukaan vuoden 2022 inflaatiosta noin kaksi kolmasosaa johtui nimenomaan yritysten voittomarginaalin kasvusta.

– Se on jo iso pykälä.

Kaikki yritykset eivät toki hyödy tilanteesta. Ne kärsivät, joiden alalla ei voida nostaa hintoja.

– Yleinen konsensus firmoilla on kuitenkin nostaa hintaa. Se käy nyt helpommin – kun muutkin nostavat niin itsekin pystyn.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja EKP ovat nostaneet yritysten voittomarginaalin esiin, mutta Suomen Pankki tai suomalaiset poliitikot eivät ole vielä siirtäneet fokusta keskustelussa palkansaajista yrityksiin. Marttisen mielestä syynä on yleinen järjestelmä ja talouspolitiikan hegemonia. Yritykset pyörittävät taloutta, ja niitä pitää suojella joutumasta kurimukseen palkankorotusten vuoksi.

– Perinteisesti ajatellaan, että kun ihmiset vaativat palkankorotuksia, hinnat nousevat. Sen myötä ostovoima heikkenee ja vaaditaan taas palkankorotuksia, mistä tulee taas lisää kustannuksia yrityksille.

Marttisen mukaan palkat kuitenkin joustavat inflaation hetkellä huonosti.

– Palkansaajille ei meinata saada edes kolmen prosentin korotuksia, kun inflaatio laukkaa jo 10 prosentissa. Ei ajatella, että pitäisi hillitä yritysten voittomarginaaleja, sillä sitten se ei enää ole markkinaliberalismia, vaan toinen suuntaus.

EKP on koittanut hillitä inflaatiota koronnousuilla, mutta sillä ei ole ollut juuri vaikutusta inflaatioon. Talouden taantuessa Marttinen kehottaa miettimään, olisiko mahdollista vaikuttaa suoraan yritysten voittomarginaaleihin.

– Yksi keino on mennä EU:n laajuiseen hintakattoon, jotta hintoja ei voi enää nostaa. Toinen keino on yritysverojen nosto. Toki sen kustannukset voivat valua hintoihin. Nämä ovat enemmän EU:n yritys- ja kilpailupoliittisia heiniä, EKP:n työkalupakkiin taas kuuluu esimerkiksi hintavakaus.

Marttinen toivoo, että jatkossa rutiininomaisten koronnostojen sijaan pohdittaisiin inflaation syitä.

– Se lähti energiakriisistä eli tarjonta sakkasi ja kysyntää yritettiin hillitä, mutta kuukausien aikana ongelma on levinnyt kysyntäpuolelle. Korkojen nosto ei ole vaikuttanut juurisyihin.

Jopa pankkisektori kärsii tämänhetkisestä tilanteesta.

– Pankit olivat heikommassa tilassa nollakorolla, ja nyt pitäisi bisneksen kukoistaa, mutta nyt osalla vaikuttaa talouden tilanne ja taantuma.

Miten tulevan hallituksen pitäisi mielestäsi reagoida asiaan? Mitä keinoja poliitikoilla on?

– Sanoisin, että on hyvä pohtia inflaation juurisyitä ja ottaa yrityspuoli keskusteluihin. Yhä puhutaan vain palkkojen aiheuttamasta hinnannoususta, vaikka pienet ihmiset ovat kurimuksessa. Pitäisi puhua siitä, miten paljon Suomessakin voittomarginaalit ovat nousseet kahden viime vuoden aikana, Marttinen sanoo.

– Nyt tuli sentään EU:n laajuinen windfall-vero. Yksi keino on, että yrityksiä, joilla on ylisuuret voitot ja jotka hyötyvät esimerkiksi hintojen noususta, voi verottaa windfall-verolla. Nyt se on suunnattu vain sähköyrityksille, mutta onko muitakin yrityksiä, jotka nostavat voittomarginaalejaan ja vaikuttavat yleisesti systeemiin ja inflaatiokierteeseen?

Marttinen tietää, että tilanne ei ole päättäjille helppo.

– En löydä win-win-tilannetta. Pienet yritykset voivat kärsiä windfall-verosta, ja nähdään luova tuho. Se on markkinaliberalismin luonnon laki. Markkinaympäristössä käy näin, jotkut yritykset kuolevat sen seurauksena ja syntyy uusia.