Matkailuauto: autoveroton Suomessa. Ruotsissa ja Saksassa, verollinen Tanskassa

Suomessa rekisteröitiin tammi-syyskuussa 1327 uutta matkailuautoa,  Ruotsissa  enemmän kuin 2,5 -kertainen määrä. Väestömäärältään ero Ruotsin eduksi on kuitenkin vain 1,6 -kertainen. Markkinat kasvavat naapurimaassa huomattavasti nopeammin kuin Suomessa.

Ruotsissa innostus matkailuauton hankkimiseen syttyi huomattavasti myöhemmin kuin Suomessa. Syynä saattaa olla se, että Ruotsissa kesämökkeily ei ole yhtä yleistä kuin Suomessa. Sen sijaan naapurimaassa matkailuvaunut ja leirintämatkailu ovat olleet huomattavasti merkittävämpiä vapaa-ajan harrasteita kuin Suomessa. Niinpä matkailuvaunujen tiheydessä (vaunujen määrä suhteutettuna väestön määrään) Ruotsi on Euroopan ykkönen. Suomi puolestaan on matkailuautoissa Euroopan kärjessä. Tanskassa uusia matkailuautoja ei myydä käytännössä lainkaan.

Mitä maksaa auto ja mitä matkailuauto?

  Ruotsissa uutta matkailuautoa hankkiva vertaa hintaa uuden henkilöauton hintaan. Hän saattaa pitää hankintaa hyvin kalliina. Henkilöautoissa ei ole autoveroa kuten ei matkailuautoissakaan. Kuitenkin hintaero on hyvin suuri.

Suomessa taas henkilöautoissa on autovero, mutta matkailuautoissa ei ole. Tästä syystä hintaero uuden henkilöauton ja matkailuauton välillä on pienempi kuin naapurimaassamme. 

Esimerkki havainnollistaa asiaa:

Volvon ja Adrian hintaero on  Ruotsissa on  lähes 50 000 euroa (uusi Volvo V70 T4 automaattivaihteisena 30 120 euroa ja Adria Coral S 670 SL noin 79 700 euroa). Samojen autojen hankintahintojen ero Suomessa on vain 15 300 euroa. Vertailussa vaikuttaa se, että hinnat on muunnettu euroiksi. Ruotsin kruunu on tällä hetkellä kallis valuutta.

Esimerkistä selviää, että uuden matkailuauton ja uuden henkilöauton hankintahintojen ero hahmotetaan aivan eri tavalla Ruotsissa kuin Suomessa. Kynnys matkailuauton hankintaan tuntuu suomalaisista pienemmältä kuin ruotsalaisista, varsinkin  jos kiikarissa on uusi matkailuauto. Eikä kyse ole vain tuntemuksesta vaan myös faktasta.

Vielä selvemmin asia näkyy, kun ryhdytään vertailemaan matkailuautojen hintoja sellaisessa tilanteessa, jossa matkailuautolle määrätään autovero.

Matkailuauto ja autovero

Tanska on Euroopan kovimman autoverotuksen maa. Myös matkailuautot saavat autoveron. Ja koska autoveron määrään vaikuttaa sekä hinta että CO2-päästö, matkailuautojen saama vero muodostuu hyvin suureksi.

Esimerkiksi uusi Adria Coral S 670 SL matkailuauto, joka maksaa Saksassa 56 285 euroa, maksaa samanlaisena Tanskassa 91 362 euroa. Kummassakin hinnassa kaikki verot ovat mukana. Asia selviää tanskalaisen Adriaa myyvän matkailuautoja myyvän liikkeen nettisivustolta. Eipä ihme, että Tanskassa uusia matkailuautoja ei myydä käytännössä lainkaan. Ostamisesta kiinnostuneet hankkivat ne Saksasta, ja autot pidetään Saksan rekisterissä. Jopa nettisivustoilla opastetaan ostajia toimimaan näin.

Uusien matkailuautojen markkinat Suomessa ja Ruotsissa

Uusien matkailuautojen markkinoilla suosituimmat merkit Suomessa ja Ruotsissa ovat samoja, ja merkkien järjestyskin on aivan sama. Suosituin on Adria. Bürstner on noussut kakkoseksi ja kolmospaikkaa pitää Dethleffs.  Neljänneksi suurin merkki on HYmer. Näiden neljän merkin hallussa on kummassakin maassa yli 50 % markkinoista. Suomessa Adrian ykköspaikka on selkeämpi kuin Ruotsissa.

Ruotsissa suurikokoisilla matkailuautoilla (busseja muistuttavat kuten  Concorde, Cathago ja Niessman+Bishoff) on selvästi suurempi osuus markkinoista kuin Suomessa. Suomen markkinoiden erikoisuus ovat taas pakettiautoista muunnetut matkailuautot, jotka alkujaan on tuotu Suomeen pakettiautoina. 

Vertailua Suomen ja Ruotsin välillä helpottaa se, että eniten myytyjen matkailuautomerkkien malliversiot ja niiden varustelu ovat samanlaisia.

Pakettiautoista valmistetut matkailuautot

Suomessa autoverottomuus koskee myös sellaisia pakettiautoja, jotka on tuotu maahan pakettiautoina, mutta jotka muutoskatsastetaan matkailuautoiksi auton ensirekisteröinnin yhteydessä.

Tällaisia peltikorisia Suomessa muutoskatsastuksessa vero-optimoituja (=autoverottomia) matkailuautoja on tammi-lokakuun aikana mennyt rekisteriin yhteensä noin 200 kappaletta. Varsinaisiin matkailuautoihin verrattuna niillä on ominaisuus, joka useimmista matkailuautoista puuttuu – ajoneuvorekisteriin merkitään näistä autoista myös hiilidioksidipäästötieto. Se on auton COC-todistuksessa, kun auto tulee Suomeen alkujaan pakettiautona.

Tuo CO2-tieto vaikuttaa suoraan ajoneuvoveron perusveroon (vuotuiseen ja päiväkohtaiseen käyttömaksuun). Jos tieto puuttuu, auto siirretään raskaamman verotuksen massaperusteiseen luokkaan.

Ajoneuvovero – koskee kaikkia verottomia autoja mutta keskenään samanlaisia eri tavoin

CO2-päästötieto puuttui yli tuhannesta uudesta tammi-lokakuun aikana Suomeen tuodusta matkailuautosta, jotka ensirekisteröitiin. Tosi harmi niiden ostajille. He joutuvat maksamaan ajoneuvoveroa (vuotuinen/päiväkohtainen käyttömaksu) autonsa käytöstä auton massan mukaan. Se merkitsee hyvin usein 3 500 kilon painoluokassa yli kaksinkertaista määrää veroeuroja verrattuna identtisiin tai hyvin samanlaisiin autoihin, joiden papereista tuo CO2-päästötieto ensirekisteröintihetkellä puuttui.

Trafille ei riitä, että annetaan "selvitystä asiasta", vaikka ajoneuvoverolaissa ja sen perusteluissa annetaan näin sanotaan.

Eipä ihme, että Helsingin hallinto-oikeudessa on tästäkin syystä ruuhkaa. Samanlaisten autojen erilainen verokohtelu johtuu Trafin ajoneuvoverolain tulkinnasta.