– Syitä on monia. Komponenttipula oli olemassa jo ennen Ukrainan sotaa. Usein unohdetaan, että komponenttipula olisi tullut ilman koronaakin. Toki se on jonkin verran vaikuttanut. Kun korona alkoi, puolijohdevalmistajat laittoivat tehtaita kiinni keväällä 2020. Sähköautoonhan menee puolijohteita kymmenen kertaa enemmän kuin polttomoottoriautoon ja sähköautojen kysyntä on globaalisti moninkertaistunut. Eräs saksalainen professori ennusti jo pari vuotta sitten, että akkumateriaalien kysyntä kasvaa 200 % seuraavan kahden vuoden aikana. Tämä pätee myös puolijohteisiin, tarjonta ei olisi muutenkaan pysynyt kysynnän perässä.

– Metallien hinnat piikkasivat oikein kunnolla, vaikka ne olivat nousussa jo ennen sotaa. Se vaikuttaa kaikkiin autoihin, mutta eniten sähköautoihin, koska niihin menee paljon alumiinia, kuparia, nikkeliä ja grafiittia. Pulaa on alkanut olla kärjistetysti ovenkahvoista lähtien. Ukrainasta menee puolijohdevalmistajille paljon alkuaineita, Ukraina tuottaa 70 % maailman neonkaasusta. Ukrainassa on myös yllättävän paljon komponenttiteollisuutta autonvalmistajille. Siellä valmistetaan erittäin paljon esimerkiksi johtosarjoja ja niiden kotelointeja. Yksi vaikuttava asia on sekin, että Venäjältä ei nyt tuoda kovin paljon tavaraa ulos.

– Puolijohdevalmistajat ottavat omansa ja myyvät tuotteitaan kovemmilla hinnoilla. Myös metallien ja energian hinnan nousu on vaikuttanut paljon. Autotehtailla kuluu paljon sähköä ja kaasua, tästä yhtälöstähän se hintojen nousu tulee.

– Missähän markkinat olisivatkaan, jos ei olisi normaaleja pidempiä toimitusaikoja? Tilanne voisi olla erittäin hyvällä tasolla, sillä Suomessa ja muuallakin asiakastilaukset ovat nousseet jo samalle tasolle kuin ennen koronaa. Mutta kun autoja ei ole tarjolla, niitä ei saada kilpiin. Kauppaa tehdään hyvin koko ajan, mutta ne kasautuvat tilauskantaan. Sen purkaminen kestää pitkään. Eivät komponentit kuitenkaan maailmasta loppuneet ole, ennusteen mukaan tänä vuonna valmistetaan 82 miljoonaa autoa.