Makuasioista kannattaa ehdottomasti kiistellä aina, kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Otetaanpa nyt vaikkapa parivaljakko, jonka muodostavat Volvo V60 ja V90. Molemmat ovat aivan mahtavia laitteita, mutta voisiko olla niin, että V90 on kaikessa muhkeudessaan jopa liian iso auto? Leveyttä ja pituutta tässä Volvossa on sen verran, että parkkihalleissa saa olla todella tarkkana. Asiaa ei helpota hivenen vertaa se, että kuljettaja istuu huomattavan matalalla. Korin ulottuvuuksien mittailu poteromaiselta kuskin paikalta on melkoista arvuuttelua.

Entäs sitten V60? Ei sekään mikään kääpiö ole, mutta kori on juuri sen verran lyhyempi ja kapeampi kuin V90:ssä, että eteneminen ahtaissa paikoissa on selvästi lupsakampaa. Kuljettajan istuma-asentoon pätee sama kuin isosiskossakin: matalalla ollaan.

Jos sporttisen matala ajoasento ei miellytä, voi aina valita jonkun tornimaisen SUVin – vaikkapa Volvon XC60-mallin, tai muunmerkkisen tuotteen. Korin mataluudella on kuitenkin puolensa – jos ei muuten niin tyylin puolesta. Sekä V60 että V90 ovat huomattavan sulavalinjaisia farkkuja. Sivuprofiili on klassisen kaunis.

Nyt maistelemme mallia V60 T6 Long Range. Se on lataushybridi, jolle luvataan teoreettista sähköistä toimintamatkaa 88 kilometriä. Me ylsimme leppeillä syyskeleillä tyypillisesti noin 70 kilometrin tasoon. Tuokin on aika mukava lukema, ja se riittää monen talouden päivittäisiin ajoihin. Useimmilla lataushybrideillä arkitodellisuus on edelleen luokkaa 30–40 km, joten tämä Volvo painii ihan eri sarjassa. Kun ajoakun pitää latingissa, bensiinin kulutus pysyttelee tasolla 1 l/100 km – tai jopa alle. Bensamoottori käynnistyy vain silloin, kun kaasun runttaa oikein kunnolla pohjaan.

Edesmennyt kirjailija Jörn Donner hoki eräässä tv-mainoksessa aikoinaan näin: ”Lukeminen kannattaa aina”. Lataushybridien maailmaan sovelluttuna lausunto voisi mennä näin: ”Lataaminen kannattaa aina.” Jos lataamisen jättää väliin, ajotietokoneen näytölle ilmestyy pöyristyttäviä lukemia – nurkka-ajossa bensiiniä palaa jopa 12 l/100 km. Tämä ei ole ihme, sillä Volvo V60 painaa yli kaksi tonnia.

Keulalla on onneksi sen verran reilusti voimaa, että reilu massa ei tunnu oikein missään. Kiihdytysaika välillä 0–100 km/h kertoo asiasta kaiken oleellisen: 5,4 sekuntia. Volvon sähkömoottori on sijoitettu taka-akselille, ja tämä tekee autosta nelivetoisen.

Ajettavuudeltaan V60 on tyypillinen Volvo: jämäkkä mutta mukava – ei todellakaan mitään valittamista.

Ja sitten takaisin alkuun, siis siihen kysymykseen auton koosta. Jenkkien mielestä iso on aina parempi kuin pieni. Eli V90 voisi olla lännen miehen valinta. Minun on oikeastaan aika vaikea valita näiden kahden Volvon väliltä. Järki puhuu V60:n puolesta, mutta sydän kallistuu V90:n suuntaan. Tilaa V60 tarjoaa kuitenkin aivan riittävästi, joten ehkä olisi sittenkin valittava se.