Mitä järkeä on siinä, että auto kulkee kahtasataa? Vakuutusyhtiö LähiTapiolan tutkimuksessa kysyttiin, miten suomalaiset suhtautuvat autojen enimmäisnopeuksiin. 72 prosenttia ei nähnyt mitään mieltä sellaisissa nopeuksissa, joita Suomessa saa laillisesti ajaa vain moottoriradalla tai rallikisoissa.

En minäkään tätä ymmärrä, vaikka tiedän taustat. Kun Saksan moottoritieverkosto alkoi syntyä sata vuotta sitten, tarvetta nopeusrajoituksille ei suuremmin ollut. Sittemmin autot paranivat ja tehot kasvoivat. Ympäri maailmaa alettiin ottaa kattonopeuksia käyttöön – Suomessakin vuonna 1973.

Vaan ei Saksassa, jossa ratin takana voi tehdä aikamatkan 1920-luvulle: autobaanoilla riittää tieosuuksia, joilla saa yhä ajaa urku auki. Suorituskyky on myyntivaltti, joten vaikutusvaltainen autoteollisuus vastustaa nopeusrajoituksia. Markkinoiden itsesääntely on pelkkä vitsi – tehtaat ovat sopineet keskenään, että 250 km/h on rajoittimelle sopiva lukema.

Koska kaikki autoilijat eivät välitä muista tai edes itsestään, huippunopeuksilla on paljonkin väliä. Tuoreessa artikkelissamme kerrotaan, miten juuri kesällä onnettomuuksia tapahtuu huomattavan paljon. Vauhti tappaa. Usein nuoria.

Sähköautoilun ansiosta tunnelin päässä on onneksi valoa. Toimintamatkan nimissä autojen kattonopeuksia on jo alettu rajoittamaan. Nopeaksi lääkkeeksi kaahaus­epidemiaan tästä ei tietenkään ole, mutta kun autokanta pikku hiljaa uudistuu, tilanne voi olla 2030-luvulla paljon nykyistä parempi.

olli.koivusalo@tuulilasi.fi