Ohitustilanteissa 5–10 liikennekuolemaa joka vuosi – Miksi emme osaa enää ohittaa? Liikenneturvan Tarja Korhonen: "Ohitukset usein turhia"
Autot ja liikenne
Ohitustilanteissa 5–10 liikennekuolemaa joka vuosi – Miksi emme osaa enää ohittaa? Liikenneturvan Tarja Korhonen: "Ohitukset usein turhia"
Tilastokeskuksen keräämän aineiston perusteella autolla ohittaminen on osallisena keskimäärin 5–10 liikennekuolemaan vuosittain. Loukkaantumisia ohitukset aiheuttavat vuosittain noin 70–90.
4.8.2022
 |
Tuulilasi

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tarja Korhonen, aika karuja ovat lukemat vuosilta 2015–2019, johon aineisto perustuu. Miksi me suomalaiset emme osaa enää ohittaa? Vai olemmeko koskaan osanneetkaan?

– Tämä on varmaan osin liikennekulttuurikysymys. On yksittäisiä henkilöitä, jotka ajaessaan tekevät päätöksen, että nopeusrajoitukset ja tieliikennelaki eivät koske minua. Yhdelläkään ei ole erityisoikeutta ajaa ylinopeutta, vaikka olisi omasta mielestään kuinka taitava kuljettaja.

Toisaalta liki jokainen ihminenhän ajaa ohittaessaan hetkellisesti ylinopeutta. Eikö olisi kuitenkin turvallisempaa ohittaa nopeasti reippaalla vauhdilla kuin jäädä jurnuttamaan vastaantulevien kaistalle ohittaessaan, ettei ylittäisi nopeusrajoitusta?

– Miksi lähteä ohittamaan, jos on liian tiukka paikka, eikä ehdi sallitulla nopeudella ohitse? Tämän kun kaikki ymmärtäisivät. Ohitustilanne ei anna erillislupaa lain rikkomiseen. Tämä ohje on tosin kirvoittanut esimerkiksi Twitterissä kommentteja todellisuudesta vieraantumisesta.

Törkeä kaahaaminen ja kovat ylinopeudet ovat tietysti aina asia erikseen, se on selvä. Eikö kuitenkin ole niin, että suurin osa ohituksista tehdään ihan siististi?

– Mitä itse olen liikenteessä havainnut, niin tällä hetkellä liikenteen rytmi on vähän normaalia rauhallisempi ja ihmiset ajavat varovaisemmin. Olisiko polttoaineen korkea hinta syynä tähän? Muutenkin näyttää, että liikennettä on pääteillä aika vähän, vaikka on paras kesälomakausi. Korkea bensan hinta on siis osaltaan liikenneturvallisuutta parantava asia, jos se saa kuljettajat ajamaan taloudellisemmin ja sitä kautta maltillisemmin.

Paljonko ohituksissa on kyse psykologiasta, eräänlaisesta tavasta toimia vaikka aina ei niin kiirekään olisi?

– Monesti liikenteessä rekisteröi riskiohituksia tekevän kuljettajan, jonka näkee seuraavalla huoltoasemalla kahvilla. Se mitä ohittamalla ajallisesti voitetaan, on enemmän henkinen tunne. Monesti ei voiteta yhtään. Osalle ihmisistä on tullut ohittamisesta tapa. Vuonna 2020 teimme tienkäyttäjille kyselyn, jonka mukaan joka neljäs on lähtenyt ohittamaan, vaikka on tiennyt, että sulkuviiva-alue on alkamassa, eikä ehdi ennen sitä suorittamaan ohitusta.

Ohituskaistoja ja erotettuja kaistoja on jo aika paljon, mutta onnettomuustilastoissa tämä ei juurikaan näy?

– Niitä on silti prosentuaalisesti tieverkolla todella vähän. Kyllä näitä pyritään budjetin sallimissa rajoissa rakentamaan riskiteille. Ne ovat todella hyviä etenkin, jos tiellä on paljon raskasta liikennettä. Mutta määrärähoja ei juurikaan ole.

Kysymyksiin vastasi Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tarja Korhonen.

7 kommenttia