Taitekattoja, ­teollisuushalleja, ­kirkontorneja, sataman nosto­kurkia. Rykelmä kerrostalohampaita, kaupungin halkaiseva Rječinajoki. Tältä näyttää Rijeka, kun nousee kiemuratietä 138 metriä merenpinnan yläpuolelle 1200-luvulta peräisin olevalle Trsatin linnoitukselle.

Kaupungin edustalla välkkyy Kvarnerinlahti. Rijekassa tiedetään omakohtaisesti, että Kroatian historia on sotien ja valloitusten historiaa. Roomalaiset loivat tänne aikoinaan asutuksensa, mutta ennen pitkää alueella sodittiin. Tulivat unkarilaiset, sodittiin. Sitten italialaiset, jotka nimesivät kaupungin Fiumeksi. Taas sodittiin. Ja lopuksi syntyi sosialistinen Jugoslavia, jonka kausi päättyi 1990-luvulla, sodan kautta. Nyt Kroatian merkittävin satamakaupunki tuntuukin ovelta maailmaan, joka on katoamassa.

128 000 asukkaan Rijeka ei voi ylpeillä erityisellä kauneudella, vaikka keskustan Korzo-kävelykatua brändätäänkin kaupungin kansainvälisyyden symboliksi.

Mutta Rijekaa on kutsuttu monimuotoisuuden satamaksi, ja siksi se on nimetty toiseksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista vuodelle 2020. Lupaus kulttuurien välisistä kohtaamisista ja teollisen kaupungin muuttumisesta modernimmaksi, henkevämmäksi keskukseksi näkyy ensi vuonna Rijekassa kaikkialla. Kulttuuritapahtumia on tulossa sadoittain (tietoa niistä: rijeka2020.eu).Rijekan vanhassa­kaupungissa on jäänteitä roomalaisajoista.

Kaupunkikierros on hyvä aloittaa Kansallisteatterista, jonka loisteliaan salin kattoon nuoret Klimtin veljekset maalasivat allegorisia freskojaan 1880-luvulla. Veljistä vanhemmasta eli Gustavista tuli art nouveau -tyylin suurimpia maalareita. Samassa salissa suomalainen Ville Matvejeff on johtanut vierailevana kapellimestarina useita musiikki­teoksia.

Rijekan satama-alue on vielä monin paikoin rähjäromantti­nen, kuin muistuma Jugoslaviasta. Mutta paikasta aistii, että viiden vuoden päästä täällä näkee bulevar­deja ja kansain­välisen tyylin kahviloita. Esi­makua muutok­­sesta saa kävelyllä vanhas­­sa­­kaupungissa, josta löytyy Užarska-­kadulta designliike Šta Da? (nimi tarkoittaa paikallisella slangilla Todellako?).

Kannattaa pistäytyä Krešimirova-kadun opiskelijakortteleihin. Niissä syö halvalla hyvin, ja rakennusten sisäpihojen seinil­­le on taiteiltu yhteiskunnallisia viestejä, monet niistä paikallisiin perinteisiin nähden varsin radikaaleja. Majapaikaksi käy vaikkapa paikalleen ankkuroidun laiva­hotelli Botel Marinan hytti.

Satamasta löytyy kauppahalli kalatiskeineen, ja meren antimia Rijekassa tarjotaan kymmenissä kalaravintoloissa. Suositeltava on vaikka Konoba Na Kantunu, jossa kannattaa kokeilla ­miekkakalaa, meriahventa tai muste­kalaa. Ravintolan naapurissa kelluu Josip Broz Titon aikoinaan käyttämä upea jahti Galeb, johon marsalkka kutsui maailman johtajia ja filmi­tähtiä. Nyt ruosteista laivaa kunnostetaan EU:n tuella osana kulttuuripääkaupungin tarjontaa.

Rijekan lähiseudulla sijaitsee Kroatian toiseksi suurin saari, Krk. Sinne pääsee Rijekasta bussilla tai kesällä lautalla. Krk sopii niille, jotka tuntevat vetoa kauniisiin paikkoihin, joissa ei tapahdu juuri mitään. Tai joissa on ripaus outoa historiaa, kuten Haludovo Palace, jonka yhteydessä toimi Penthouse-­lehden perustajan Bob Guccionen kasino. Rapistuneessa resortissa on vetovoimaa.

Krkin saarelta löytyy myös samanniminen kaupunki, joka kuuluu Adrianmeren vanhimpiin. Linnoituksen sisälle koteloitunut saaren pääkaupunki on antiikin Rooman aikaisine mosaiikkeineen ja muureineen hurmaavan leppoisa. Jos haluaa jäädä yöksi, Krkin sataman upeasta Hotel Marinasta voi katsella merta nautiskellen saaren omasta Žlahtina-­rypäleestä tehtyä raikasta, mineraalipitoista valkoviiniä.

Kvarnerinlahti kätkee rannoilleen myös 115 000 asukkaan Opatijan kaupungin. Se on muistuma ajasta, jolloin aluetta hallitsivat Itävalta-Unkari ja Venetsia. Niiden aateliset ja porvaristo rakensivat tänne kymmenen kilometrin päähän Rijekasta linnojaan ja palatsejaan. Alueelle tehtiin rauta­tie, puistoja ja bulevardeja. Opatijasta tuli Kroatian Riviera.

Edelleen Opatijan ilmapiirissä on aristokratian ihanaa turhuutta. Upeat talot ja rannan kävelypolku vievät kävijän aikaan, jolloin matkailu oli vain yläluokan huvia.

Opatijasta länteen alkavat myös Mošćenička Dragan mukulakiviset uimarannat, joista tunnetuin ja kuvauksellisin on Sipar.

Rijekaan, Opatijaan ja lähialueille pääsee Suomesta esimerkiksi lentämällä Pulaan, jonne Norwegianilla on kesällä yhteys Helsingistä. Rijekan kenttä on Krkin saarella, mutta sinne ei ole Suomesta lentoja. Kroatian isoista kaupungeista pääsee Rijekaan junalla ja busseilla.