Kakkostyypin diabetes on yleistynyt viime vuosikymmeninä merkittävästi. Arkiseksi muuttunut sairaus ei tarkoita sitä, etteikö kyseessä olisi vakava asia.

Yli 300 000 suomalaiselle on diagnosoitu kakkostyypin diabetes. Lisäksi noin 150 000 sairastaa sitä tietämättään, eikä ihme. Kakkostyypin diabetes voi olla oireeton ja edetä hitaasti, ja yleisimmätkin oireet on helppo sekoittaa muihin ongelmiin. Usein oireisiin myös tottuu. Tyypin 2 diabetes huomataan monesti rutiinitarkastuksessa tai muuta sairautta hoidettaessa.

Merkittävä uupumus, johon uni ei auta ja väsymys erityisesti aterioiden jälkeen ovat hälytysmerkkejä. Vetämättömyys on fyysisen lisäksi myös henkistä, ja masennustakin voi esiintyä.

Jalkasäryt, lihaskrampit, painon ja mielialojen vaihtelu, hiiva- ja muu tulehdusherkkyys sekä jano ja sitä seuraava virtsaamistiheyden kasvu liitetään kakkostyypin diabeteksen oireisiin.

Hoitamattomana diabeteksen, oli kyseessä sitten ykkös- tai kakkostyyppi, seuraukset ovat samanlaisia. Sydänveritulppa, sydämen vajaatoiminta, aivoverenkiertohäiriöt, munuaisten vajaatoiminta, näköongelmat ja jopa näön menetys sekä krooniset jalkahaavat voivat kehittyä vuosien saatossa. Huono hoito voi napsaista iästä pois 10–20 vuotta.

Monta oiretta itseltään tunnistavan kannattaa hakeutua mittauttamaan verensokerinsa. Terveellä paastoarvo on korkeintaan 6, kahden tunnin sokerirasituksessa alle 7,8 mmol/l. Diabetes todetaan, kun paastoarvo ylittää arvon 7 ja sokerirasitus 11.

Hoitona toimii terveellinen ruokavalio, säännöllinen elämänrytmi ja liikunta, tarvittaessa turvaudutaan lääkehoitoon.

Lähde: Diabetesliitto