Tyypin 2 diabetes ei usein tule tilaamatta ja yllätyksenä. Ylipainon lisääntyminen ja arkiaktiivisuuden vähentyminen ovat pääsyyt sen lisääntymiseen. Sairastumisriskiä kasvattavat stressaava elämäntahti, unenpuute ja liiallinen alkoholinkäyttö.
Sairastumisriskiä tyypin 2 diabetekseen kasvattavat myös yli 45 vuoden ikä ja sukurasite. Näihin et voi vaikuttaa itse, mutta kaikkiin muihin jo edellä mainittuihin riskitekijöihin voit. Ikä ja geeneistä aiheutuva riski ovat vain syitä kiinnittää tämän kansantaudin ehkäisyyn enemmän huomiota – ja mieluummin ajoissa.
Riskiä kasvattavat myös vyötärölle kertyvät liikakilot, jolloin sisäelimet rasvoittuvat ja insuliinin toiminta heikkenee. Tyypin 2 diabetekseen saa lääkitystä jo noin 300 000 suomalaista, mutta suuri on myös se joukko, jonka kohonneita sokeriarvoja ja alkavaa diabetesta ei vielä ole todettu. Vuonna 2006 Suomen Lääkärilehdessä julkaistun suomalaisen väestötutkimuksen mukaan yli 45-vuotiaista miehistä yli 40 prosentilla ja naisista yli 30 prosentilla on jonkinasteinen sokeriaineenvaihdunnan häiriö.
Tyypin 1 diabetesta sairastaa Suomessa noin 50 000 ihmistä, joilla insuliinin säännöllinen piikittäminen on elämän edellytys, koska heidän kehossaan ei erity insuliinia. Heillä insuliinia tuottavat haiman saarekesolut ovat tuhoutuneet.
Insuliini on elintärkeä; sen tehtävä on auttaa sokeria siirtymään verestä solujen käyttöön ja lisätä sokerin varastoitumista maksaan sekä lihaksiin ja siten laskea veren sokeripitoisuutta. Kun elimistö ei pysty käyttämään ravinnosta saatavaa sokeria polttoaineekseen, nousee veren sokeripitoisuus haitallisen korkeaksi.
Tyypin 2 diabeteksessa verensokerin nousu liittyy insuliinin heikentyneeseen vaikutukseen ja insuliinin häiriintyneeseen eritykseen haimasta. Haiman insuliinin tuotanto vähenee tai lakkaa tai insuliinin käsittely elimistössä heikkenee.
Tyypin 2 diabetes on se diabeteksen muoto, joka länsimaissa yleistyy niin nopeasti, että siitä puhutaan jopa aikamme epidemiana. Tässä artikkelissa keskitytään nimenomaan tyypin 2 diabetekseen.
Elintapojansa ja oloansa on hyvä tarkkailla viimeistään 50 ikävuoden lähestyessä, sillä oireita ei kannata jäädä odottamaan. Verensokerin kohoaminen ei nimittäin välttämättä tunnu miltään tai tuntemuksia voi helposti luulla merkiksi jostain muusta kuin diabeteksesta. Ehkäisystä ainakin ollaan myöhässä, jos oireet ovat jo niin pahoja, että ne selvästi huomaa.
Verensokerin nousun voi huomata esimerkiksi poikkeavasta aterian jälkeisestä vetämättömyydestä ja väsymyksestä. Korkeat sokeriarvot voivat aiheuttaa myös tihentynyttä virtsaamis- ja juomistarvetta, kaukonäön heikentymistä, jalkasärkyjä ja jalkojen puutumista sekä epämääräisiä tulehduksia. Toistuvat hiiva- tai virtsatietulehdukset voivat kieliä diabeteksesta.
Tyypin 2 diabeetikolla on suuri riski saada sydäninfarkti tai aivohalvaus – varsinkin, jos diabetes on riittämättömästi hoidettu. Tämä johtuu siitä, että tyypin 2 diabetes on osa metabolista oireyhtymää, johon kuuluu kohonneen verensokerin lisäksi muun muassa kohonnut verenpaine, poikkeavat veren rasva-arvot ja keskivartalolihavuus. Tyypin 2 diabetes siis altistaa sydän- ja verisuonisairauksille.
Verensokerin kohoaminen todennetaan yksinkertaisesti verikokeella. Verensokerin nouseminen ei alkuvaiheessa aina näy paastosokeriarvosta eli siitä verikokeesta, jota varten pitää olla syömättä. Vaikka paastosokeriarvot olisivat normaalirajoissa, kannattaa lääkärilleen kertoa, jos ruokailun jälkeen olo on vetämätön. Tällöin on mahdollista ottaa sokerirasituskoe.
Suurin osa tyyppiin 2 sairastuvista ihmisistä on yli 65-vuotiaita, mutta sairaus voi puhjeta myös kolmi- ja nelikymppisellä. Verensokeritasoistaan kannattaa siis olla selvillä kaiken ikää.
Jos arvot alkavat olla koholla ja painoa on liikaa, on painonpudotus helpoin tapa saada arvot laskemaan.
– Kymmenen prosentin painonpudotus vastaa noin 30 prosentin pudotusta maksan ympäriltä, kertoo Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka.
Voit siis tehdä paljon itse! Elintapamuutoksilla on merkitystä jopa vaiheessa, kun tyypin 2 diabetes on todettu ja lääkehoito aloitettu.
Painonhallintaan kannattaa yhdistää terveellinen ja monipuolinen ruokavalio.
– Vältä nopeita hiilihydraatteja ja kovaa rasvaa sekä punaista lihaa. Suosi kasviksia, marjoja, hedelmiä ja täysjyväviljatuotteita, neuvoo Ilanne-Parikka.
Ruokavalion ohella yhtä tärkeä on liikunta.
– Tärkeintä on istumisen välttäminen ja arkiaktiivisuus. Kehomme ei erota, saako se liikutuksensa kuntosalilla vai hyötyliikunnassa. Liikkumisessa kannattaa suosia monipuolisuutta, sanoo ylilääkäri Ilanne-Parikka.
Lisäksi ylilääkäri muistuttaa suun terveydestä huolehtimisesta. Suun alueen tulehduksilla, kuten pitkittyneellä ientulehduksella, on osoitettu olevan yhteyksiä moniin yleissairauksiin, myös diabetekseen.
– Jatkuva tulehdustila vaikuttaa ihmisen aineenvaihduntaan, sanoo Ilanne-Parikka.
*****
Apua luonnosta
Marjat
Marjoissa on runsaasti kuitua, joka tasoittaa glukoosin imeytymistä suolistossa ja tasaa verensokerin nousua. Marjojen sisältämät polyfenolit saattavat hidastaa hiilihydraattien sulamista ja glukoosin imeytymistä.
Pähkinät
Pähkinöiden kuitu ja magnesium auttavat säilyttämään insuliini- ja sokeriarvot tasaisina. Pähkinöiden syönti lisää kylläisyyttä ja auttaa painonhallinnassa. Esimerkiksi mantelit voivat tasoittaa verensokerin vaihtelua.
Sipuli
Sipulien liukoinen kuitu hidastaa rasvojen ja hiilihydraattien imeytymistä ja tehostaa niiden poistumista elimistöstä ja säätelee veren sokeriarvoja.
Kaneli
Kaneli alentaa verensokeria ja vaikuttaa myönteisesti myös veren rasva-arvoihin. Lisäksi kanelin kalkoneiden on todettu matkivan insuliinin toimintaa.
Tattari
Tattari hidastaa glukoosin imeytymistä vereen ruokailun jälkeen, mikä on eduksi hoidettaessa aikuistyypin diabetesta, jossa insuliinin sokeria säätelevä toiminta on heikentynyt.
Asiantuntijana professori, kasvitieteilijä ja kasvilääkinnän asiantuntija Sinikka Piippo.
*****
Suosi ja vältä – näin ehkäiset tyypin 2 diabetesta
Suosi:
+ Säännöllinen ateriarytmi. Se pitää verensokerin tasaisena ja auttaa painonhallinnassa. Syö säännöllisesti 3–4 tunnin välein.
+ Liikunta. Suosi etenkin arki- ja hyötyliikuntaa. On parempi olla aktiivinen pitkin päivää kuin käydä kerran pari viikossa salilla, ja kaikista hyödyllisintä on tietenkin tehdä molempia.
+ Kasvikset. Kasviksista saa kuitua ja monia terveyttä edistäviä suoja-aineita. Kasviksien runsas käyttö auttaa myös painonhallinnassa.
+ D-vitamiini. D-vitamiinin riittävästä saannista on hyvä huolehtia. On mahdollista, että yksi diabeteksen riskiä lisäävä tekijä on D-vitamiinin puutos.
+ Riittävä uni. Liian vähäinen uni voi edistää tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän kehittymistä. Esimerkiksi uniapnean ja diabeteksen riskitekijät kulkevat käsikkäin.
Vältä:
– Ylipaino. Ehkäisytutkimuksissa vain viiden prosentin painonpudotuksen on havaittu pienentävän sairastumisriskiä. Laihduta etenkin, jos ylipaino kerääntyy vatsasi seudulle, koska silloin sisäelimesi kärsivät rasvoittumisesta. Rasva lähtee ensimmäiseksi maksasta, seuraavaksi sisäelinten ympäriltä ja vasta sitten ihon alta.
– Liiallinen alkoholi. Alkoholin liiallinen kulutus voi heikentää insuliinin hyväksikäyttöä elimistössä ja johtaa tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen. Lisäksi liiallinen alkoholinkäyttö lihottaa, mikä myös heikentää insuliinin toimintaa.
– Stressi. Pitkään jatkuva voimakas stressi vaikuttaa aineenvaihduntaan ja voi altistaa diabetekselle. Stressi lisää myös uniongelmia. Uniongelmat ja stressi yhdessä lisäävät puolestaan ylipainoisuutta, joka on omiaan lisäämään tyypin 2 diabetesriskiä.
– Kovat rasvat. Vältä tyydyttyneitä eläinrasvoja ja käytä suositusten mukaisia kasviöljyjä ja levitteitä. Jos veren sokeritasapaino ei ole kunnossa, verisuonet tukkeutuvat helpommin. Kohonnut verensokeri altistaa sydän- ja verisuonisairauksille sekä muistisairauksille.
– Nopeat hiilihydraatit. Vaihda huonolaatuiset hiilihydraatit kuitupitoisempiin: valkoinen vehnäjauho, pasta ja riisi tummempiin vaihtoehtoihin. Vältä sokeria! Kuitupitoinen ravinto tasoittaa veren sokeri- ja rasva-arvoja sekä auttaa painonhallinnassa. Liukoista kuitua on kasviksissa, hedelmissä, kaurassa, pellavansiemenissä sekä palkokasveissa.Vältä punaista lihaa.
*****
Oletko riskiryhmässä?
Voit testata riskisi sairastua tyypin 2 diabetekseen. Valitse sinua kuvaavat vaihtoehdot ja laske lopuksi pisteesi yhteen. Testin ovat Diabetesliitolle suunnitelleet professori Jaakko Tuomilehto ja erikoistutkija Jaana Lindström, ja se perustuu laajaan tutkimusaineistoon.
Testin voi tehdä myös verkossa: www.diabetes.fi/riskitesti. Diabetes-sivuilta löydät myös paljon lisää tietoa diabeteksesta.
Ikäsi?
1. Alle 45 v. (0 p.)
2. 45–54 v. (2 p.)
3. 55–64 v. (3 p.)
4. Yli 64 v. (4 p.)
Laske painoindeksisi:
1. Alle 25 kg/m2 (0 p.)
2. 25–30 kg/m2 (1 p.)
3. Yli 30 kg/m2 (3 p.)
(Painoindeksi=paino kiloina : pituus metreinä x pituus metreinä)
Mittaa vyötärösi ympärysmitta kylkiluiden alapuolelta (yleensä navan kohdalta).
1. Miehet alle 94 cm, naiset alle 80 cm (0 p.)
2. Miehet 94–102 cm, naiset 80–88 cm (3 p.)
3. Miehet yli 102 cm, naiset yli 88 cm (4 p.)
Sisältyykö jokaiseen päivääsi yleensä vähintään puoli tuntia liikuntaa työssä ja/tai vapaa-ajalla, niin sanottu arkiliikunta mukaan lukien?
1. Kyllä (0 p.)
2. Ei (2p.)
Kuinka usein syöt kasviksia, hedelmiä tai marjoja?
1. Päivittäin (0 p.)
2. Harvemmin kuin joka päivä (1 p.)
Oletko koskaan käyttänyt säännöllisesti verenpainelääkettä?
1. En (0 p.)
2. Kyllä (2 p.)
Onko verensokerisi todettu olevan koholla (esimerkiksi terveystarkastuksessa, sairauden yhteydessä, raskauden aikana)?
1. Ei (0 p.)
2. Kyllä (5 p.)
Onko perheenjäsenilläsi tai sukulaisillasi todettu diabetesta (tyypin 1 tai 2 diabetesta)?
1. Ei (0 p.)
2. Kyllä: isovanhemmilla, vanhempien sisaruksilla tai serkuilla (mutta ei omilla vanhemmilla, sisaruksilla tai lapsilla) (3 p.)
3. Kyllä: vanhemmilla, sisaruksilla tai omilla lapsilla (5 p.)
Tulokset:
alle 7 pistettä
Riskisi sairastua tyypin 2 diabetekseen kymmenen vuoden kuluessa on pieni. Arviolta yksi sadasta sairastuu.
7–14 pistettä
Sinun kannattaa pohtia liikunta- ja ruokatottumuksiasi ja kiinnittää huomiota painoosi estääksesi diabeteksen kehittymistä. Ota yhteys terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon saadaksesi lisäneuvoja.
15–20 pistettä
Hakeudu terveyden- tai sairaanhoitajan tai työterveyshoitajan vastaanotolle sairastumisriskisi tarkempaan arviointiin.
yli 20 pistettä
Hakeudu ensi tilassa terveyden- tai sairaanhoitajan tai työterveyshoitajan vastaanotolle verensokerin mittaukseen (sekä paastoarvo että sokerirasituksen tai aterian jälkeinen arvo) mahdollisen oireettoman diabeteksen toteamiseksi.
Teksti Taru Jussila
kuva 123rf
Juttu on ilmestynyt Avun numerossa 18/13.
