Kuljen työmatkat junalla sekä kävellen. Kotipaikkakunnalla menen pakollisia matkoja autolla.

Pitää paikkaansa, että Suomen tieverkostolle on kertynyt merkittävästi korjausvelkaa. Kannan huolta nykyisestä tilanteesta, mutta tilannetta pyritään korjaamaan tällä kaudella voimaan tulleen liikennejärjestelmäsuunnitelman avulla. Seuraavaksi 12 vuodeksi asetetun suunnitelman keskeiset tavoitteet ovat saavutettavuus, kestävyys ja tehokkuus. Tieverkoston ja koko liikennejärjestelmän tarkoituksena on vastata elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin. Samalla tulee todeta, että tiukkoina aikoina rajalliset resurssit tulee käyttää liikennejärjestelmän kannalta tasa-arvoisesti, suunnitelmallisesti ja oikea-aikaisesti.

SDP on sitä mieltä, että tarvitsemme liikenteen verotuksen kokonaisuudistusta. Liikenteen verotusta on tärkeää tarkastella kokonaisuutena päästösitoumukset ja valtiontalous huomioiden. Liikenteen vero- ja maksujärjestelmä on monimutkainen kokonaisuus, joka koostuu monista eri osista, eikä ole järkevää tarkastella vain yhtä tai paria verolajia.

Ajan henkilöautolla silloin kun joukkoliikenne ei ole vaihtoehto, noin 20 000 km/v täyssähköautolla.

Liikenne12-ohjausryhmän jäsenenä kannan huolta perusväylien korjausvelasta. Se on myös mitä suuremmassa määrin liikenneturvallisuuskysymys.

Fossiilisten polttoaineiden hintaohjaus on tehokas keino edistää puhtaita liikennemuotoja sekä irtautumista fossiilisista polttoaineista, jonka merkittävimpiä tuottajia ovat autoritaariset valtiot. Liikennesektorin on huolehdittava omasta päästötavoitteestaan. Meidän on jatkettava ympäristölle haitallisten toimintojen verotusta.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että ympäristöverojen yhteenlaskettu painoarvo ja tuotto ei tule seuraavana vuosikymmenenä vähenemään, vaikka autoilun sähköistyminen etenee vauhdilla. Ympäristöverojen luonnetta, tuottoja ja tarkoitusta on aina tarkasteltava vallitsevan tilanteen mukaisesti. Käytännön esimerkkinä esim. lentoveron käyttöönotto ja kannattamattomien maakuntalentojen tuet.

Kyllä ajan. Olen intohimoinen automies ja toki sekin vaikuttaa, että asun maakunnassa ja vieläpä maaseudulla. Isossa osassa maatamme ei ilman omaa autoa vain yksinkertaisesti tule toimeen. Julkinen liikenne ei täällä palvele edes työssäkäyntiä saati ilta- ja viikonloppuajoja, kun perheessä omaa autoa tarvitaan lasten harrastuksiin ja moneen muuhunkin. Kilometrejä kertyy työajoista ja muusta reilu 40 000 km vuositasolla diesel-Skodan mittariin.

Tiestömme korjausvelka on iso ongelma. Viime hallituskaudella sitä ryhdyimmekin kuromaan umpeen. Viime vuonna korjausvelka kääntyi kuitenkin kasvuun ja tänä vuonna pääministeri Sanna Marinin hallituksen päätöksin teitä asfaltoidaan ennätysvähän. Teitä pitäisi päällystää vähintään 4 000 kilometriä vuodessa, jotta korjausvelan taso lähtisi pienenemään, eli huonokuntoisten tiekilometrien määrä vähenisi.

Viime vuonna 2022 kuitenkin teitä asfaltoitiin enää vain noin 2 200 kilometriä ja huonokuntoisen tieverkon määrä lisääntyi jopa 500 kilometrillä. Tänä vuonna hallituksen varaama määräraha riittänee enää vain 1500 tiekilometrin asfaltointiin.

Tämä tarkoittaa, että kuluvan vuoden lopussa huonokuntoisten teiden osuus on jo lähes 9 000 kaistakilometriä. Tilanne on järjetön ja kestämätön. En ymmärrä, että yhteisestä kansallisomaisuudestamme pidetään tällä tavalla "huolta". Tiet ovat maamme elinvoiman verisuonisto.

On varmasti realistista todeta, että liikenteeltä tullaan jatkossakin keräämään kutakuinkin vastaavan suuruinen osuus verotuloja kuin on tehty ennenkin. Nyt kun autoilu sähköistyy ja muuttuu muutenkin, niin pitää ehdottomasti selvittää miten tämä verotus tehdään reilusti ja oikeudenmukaisesti.

Ei voi olla niin, että toiset eivät maksa ja toiset maksavat. Käyttövoimaverotkin pitää perata. Minusta dieselverolle ei enää nykyhinnoilla ole mitään perustetta. Toisaalta en itse kannata pelkästään liikenteen sähköistämistä. Se ei vain pitkien etäisyyksien maassa ole se järkevin ratkaisu pitkään aikaan, ja ei ehkä koskaan. Minusta liikenteen verotusratkaisut tulee tehdä ns. teknologianeutraalisti. Eihän sillä ole väliä, millä auto liikkuu, ja onko autossa polttomoottori vai mikä, vaan sillä on merkitystä mitkä ovat auton päästöt. Liikenteen verotus tulee siis kokonaisuutena käsitellä ensi vaalikaudella. Tehdä sellainen veroratkaisu, että se on oikeudenmukainen myös heille, jotka autoa välttämättä tarvitsevat pitkien etäisyyksien maassa.

Olen omistanut autoja 18-vuotiaasta lähtien, bensa-autoja jokainen. Kilometrimäärä vaihtelee, nyt ehkä noin 30 000 / vuosi. Kesäisin ajan myös moottoripyörällä ja vuoden 1972 Morris Minillä.

Tiestö on järkyttävän huonossa kunnossa, vaikka samaan aikaan autoilijoilta kerätään miljarditolkulla veroja. Suuruudenhullujen uusien raideyhteyksien sijaan panostukset pitää kohdentaa tiestöön, myös alempaan tieverkkoon, huomioiden koko Suomen tarpeet, ei vain pääkaupunkiseudun.

Autoilijoilta kerätään jo nyt tarpeettoman paljon veroja, ja politiikkatoimet ovat keskittyneet liiaksi liikenteen sähköistämiseen, jolloin autokanta on samalla päässyt vanhenemaan. On aivan perusteltua, että sähköautoiluakin verotetaan, mutta käyttövoimasta riippumatta autoilun kustannuksia pitäisi saada alas, eikä pitää autoilijaa valtion lypsylehmänä.

Käytän työmatkoihin joukkoliikennettä, mutta maakunnassani käytän henkilöautoa. Vuodessa kilometrejä tulee noin 20 000. Käyttövoimana on ladattava hybridi, bensiinin ja sähkön yhdistelmä.

Kannan huolta. Vaikka perustienpidon määrärahoja on korotettu tällä kaudella vuositasolla 300 miljoonalla eurolla, tieverkoston korjausvelka on edelleen mittava. Jatkossa painopisteen tulee olla olemassa olevien väylien korjaamisessa ja kohennuksessa.

Dieselautojen käyttövoimavero on poistettava, koska sille ei enää nykyhinnoin ole perusteita. Pidemmällä tähtäimellä autoilun verotukseen tarvitaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti toteutettava kokonaisuudistus, jossa painopiste on kilometripohjainen verotus. Siinä autoilu on suhteellisesti edullisempaa siellä, missä teiden kunnossapito on heikompaa ja missä ei ole toimivaa joukkoliikennettä.