Historian laajin Pohjoisen jäämeren tutkimus käynnistyi syyskuussa, kun saksalainen tutkimusalus Polarstern aloitti matkansa Norjan Tromssasta. Alus ajelehtii jäiden mukana vuoden, jonka aikana sen kansainvälinen tutkijaryhmä kerää mittavalla laitteistollaan tietoa ilmakehästä, lumesta, merijäästä ja merestä.
Tarkoitus on viedä ilmastotutkimus täysin uudelle tasolle. Mittaukset ulottuvat aina 35 kilometrin korkeuteen sekä neljän kilometrin syvyyteen merenpinnan alapuolelle. Laivan ympärille, 50 kilometrin säteelle, pystytetään jäiden mukana liikkuvia tutkimusasemia.
MOSAiC-hankkeeseen osallistuu 19 maata. Mukana ovat Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto. Olosuhteet ovat vaativat; aurinko ei nouse puoleen vuoteen ja pakkasta on jopa 45 astetta.
Aluksen päivävauhti on noin seitsemän kilometriä. Vuoden mittaan matkaa kertyy 2 500 kilometrin verran. Neljä jäänmurtajaa sekä helikopterit ja lentokoneet toimittavat aluksen retkikunnalle ruokaa ja tarvikkeita.
Vuoden aikana operaatioon laivalla osallistuu 600 asiantuntijaa. Kuusi heistä on koulutettu jääkarhuvahdeiksi. Operaation kustannukset ovat 140 miljoonaa euroa.
Lunta odotellessa
1. Ensilumi on satanut, kun aamukahdeksalta säähavaintoasemalla on maassa vähintään yhden sentin lumikerros. Ilmatieteen laitos kerää lumen peittoalasta havaintoja satelliiteilla ja maastomittauksilla. Lumensyvyyden Suomen ennätys, 190 cm, mitattiin Kilpisjärvellä 19.4.1997.
2. Puita talvisin koetteleva tykky muodostuu kovasta jäästä, huurteesta ja lumesta. Luonnonvarakeskuksen tutkimusmittauksissa 19-metrisen kuusen kantama tykkylumi painoi peräti 3 197 kiloa. Eniten tykkyä syntyy Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Karjalan vaara-alueilla.
3. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta kouluttaa lumi- ja jäärakentamisen erityisosaajia pohjoissuomalaisen matkailun tarpeisiin. Ammattitaitoiset lumi- ja jääveistäjät hallitsevat suunnittelun, jäänveiston perustaidot sekä lumi- ja jäärakentamisen turvallisuusasiat.