Ilmastonmuutoksesta huolestuneet nuoret ovat lähteneet laajasti liikkeelle. Liikkeen kärkihahmolle, 16-vuotiaalle ruotsalaiselle Greta Thunbergille on jo ehdotettu Nobelin rauhanpalkintoa.

Suomessakin aktiivisuus on lisääntynyt, erityisesti näin vaalien alla. Huoli tai jopa suoranainen ilmastoahdistus saa nuoret kampanjoimaan marssien, lakkoillen, ilmastopaneelein ja vaalikojuilla.

Tuoreen nuorisobarometrin mukaan 67 prosenttia nuorista kokee epävarmuutta tai turvattomuutta ilmastonmuutoksen takia. Kymmenen vuotta sitten huolestuneita oli 50 prosenttia,.

Samaan aikaan alle kolmikymppisten kiinnostus politiikkaan on pompannut 45 prosentista 65 prosenttiin.

– Nuorten erityisnäkökulma on vaatimus, ettei nuorten pitäisi joutua osallistumaan tällaisiin marsseihin, vaan aikuisten pitäisi toimia ja tehdä voimakkaampia ratkaisuja ilmaston puolesta, arvioi nuorten vaikuttamisverkosto Changemakerin koordinaattori Sara Latvus.

Viime perjantaina 15.3.2019 nuoret osoittivat mieltä ilmastonmuutosta torjuvien toimien puolesta eri puolilla maailmaa, myös Suomessa.

Kiira Kemppaiselle, 15, perjantain mielenosoitus Helsingissä oli ensimmäinen, mutta hän tarttui siellä silti välittömästi mikrofoniin korostaakseen, että eduskunnan on pakko toimia ilmaston eteen.

Isosiskoltaan Kemppainen on pienestä asti kuullut, mitä on meneillään, ja nyt ei kuunteleminen enää riitä.

– Ihan viime aikoina on ollut niin paljon uutisia siitä, että kymmenen vuoden päästä ei ole enää kääntymistä takaisin. Se on kyllä herättänyt kunnolla. Ihmisillä on oikea hengenvaara. Varoittelut eivät auta, nyt on pakko toimia, Kemppainen sanoo.

Kemppainen tunnistaa itsessään orastavan ilmastoahdistuksen.

– Jos sitä alkaa tarkemmin miettiä, niin itse kutakin alkaa ahdistaa. Se on iso huoli kuten sekin, miten paljon pystyn asialle tekemään. Pitää saada ääni kuuluviin.

Kemppaisen luokalta lähti puolet eli 15 ihmistä mukaan perjantain mielenosoitukseen. Opettajien suhtautuminen vaihtelee.

– Jotkut opettajat ovat tukeneet, että hyvä, kun nuoret ottavat kantaa. Joidenkin mielestä se taas ei ole ihan pätevä syy olla pois koulusta. Piti pyytää päivä vapaaksi, että päästiin menemään.

Kemppainen haluaisi uusiutuvat energialähteet vauhdikkaammin teollisuuteen ja muuallekin. Hän toivoo, että pian käytävät eduskuntavaalit olisivat ilmastovaalit, mutta ”vieläkin teot ovat aika pieniä”.

– Kivihiilen poltto ja öljyn käyttäminen vaikka talojen lämmittämisessä on epäekologista. Tuollaiset asiat pitäisi saada eduskunnassa muutettua. Kivihiilen polton lopettaminen olisi jo tosi iso askel.

Katso Kiiran puhe tästä:

Kiiran isosisko Ronja Karkinen, 25, osoitti mieltään Jyväskylässä. Hän on jo pitkään omassa Katastblogissaan kantanut huolta maailman tilasta.

– Nuorilla on hätä tästä asiasta. Tutkijat puhuvat maailmanlopun skenaarioista, missä lämpeneminen jatkuu neljään asteeseen, eikä se vaadi kuin sen, ettei tehdä mitään vaan jatketaan nykylinjalla.

Karkista ilahduttaa, että ilmastonmuutoksesta on alettu puhua, mutta toimet ovat edelleen riittämättömiä. Hänestä kiire on paljon suurempi kuin moni ymmärtääkään.

– Kun puhutaan 1,5 ja 2 asteen lämmönnoususta, puhutaan maailmasta, jossa ilmasto on jo lämmennyt yhdellä asteella (esiteollisesta ajasta, toim. huom.). Poliitikot miettivät, mikä on kohtuullinen aikaraja tai realistinen toimenpide, ja kuitenkin jo sadattuhannet ihmiset kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Jokainen lisätonni hiilidioksidia taivaalle pahentaa entisestään tilannetta, joka on jo täysillä päällä.

Karkisen mielestä ihmiskunnan kohtalonhetket ovat oikeasti käsillä.

– Aikaa on muutamia kymmeniä vuosia ratkaista ongelma, joka liittyy kaikkiin ihmiselämän osa-alueisiin. Ei tätä huolestuttavampaa voisi ollakaan.

Perusopetuslain mukaan huoltaja viime kädessä vastaa oppilaan koulunkäynnistä ja poissaolojen hakemisesta. Rehtorit tykönään ratkaisevat, miten tähdellisiä esimerkiksi mielenosoitukset ovat.

Helsingissä keskustelu ilmastomielenosoituksesta tuotti keskitetyn linjauksen.

– Kouluille annettiin ohjeet, että jos huoltaja hakee oppilaalle vapautusta koulutyöstä, niin sellaisen voi myöntää. Yleensä tämmöisiä keskitettyjä linjauksia ei ole aikaisemmin tehtykään, ja katsotaan jatkossa, tarvitseeko tällaisia yhteisiä viestejä kouluille tehdä, sanoo Helsingin perusopetusjohtaja Outi Salo.

Salo arvioi, että Helsingissä tapahtumaan osallistui yksittäisiä luokkia ja oppilaita. Suhtautuminen on myönteistä, koska kestävä kehitys ja ilmastoasiat kuuluvat koulujen opetussuunnitelmaan.

– Tämähän on hyvin ajankohtainen asia, joka linkittyy koulutoimintaan, samoin kuin osallisuus ja miten asioihin voi vaikuttaa. Helsingissä on syksyllä tulossa osallistuvaan budjetointiin liittyvä äänestys, jossa 12-vuotiaat ja vanhemmat voivat äänestää. Näin pyritään aktivoimaan myös nuoria näkemään, mitä mahdollisuuksia heillä on vaikuttaa omaan elinympäristöönsä.

Turussakin osallistuminen mielenosoituksiin käy laatuun.

– Siitä on selvästi annetut ohjeet, että koulut eivät instituutioina voi osallistua, mutta yksittäinen peruskoululainen, lukiolainen tai ammattikoululainen voi, alaikäinen huoltajan luvalla. Yhtä lailla meillä käy oppilaat ulkomaan matkoilla ja mummoa tapaamassa Savossa. Kaikennäköisiä poissaolopyyntöjä tulee rehtoreille päivittäin, sanoo Turun sivistystoimenjohtaja Timo Jalonen.

Turussa mielenosoitukseen osallistui noin 300 oppilasta, mikä kaupungin 30 000 opiskelijan joukossa oli ”kohtuullisen vaatimaton joukko”, mutta jarruakaan ei ole painettu.

– Tilanne on kohtuullisen selkeä, koska perustuslain mukaan oppilailla on oikeus osoittaa mieltä. Kauhean vaikea sitä on lähteä lähtökohtaisesti kieltämään, Jalonen toteaa.

Myös Tampereella osallistumisen läheinen yhteys opetussuunnitelmaan on huomioitu.

– Tiedän, että Tampereella oli luokkia, jotka halusivat opettajan kanssa osallistua. Meillä on hyvin selkeä linjaus, että ehdottomasti tuemme yhteiskunnallista osallistumista, toteaa Tampereen kasvatus- ja opetustoimen johtaja Kristiina Järvelä.

– Tietysti näissä tulee aina sitä, että mitäs, jos joku haluaa osallistua Rajat kiinni -mielenosoitukseen. Mutta tämähän ei ollut minkään poliittisen toimijan masinoima. Totta kai mielenilmaisun vapaus on, ja silloin on yksinkertaisinta, jos oppilas on koko päivän poissa.

Lue koko Päivän Apu -paketti täältä.