Vaatimukset venäläisten maahantulon kiristä­misestä voimistuvat. Muun muassa perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd) puhuu rajoitusten puolesta.

– On ilmeistä, että matkustamiseen on tarve puuttua. Olisi erikoista, jos venäläisten ostosmatkailun annetaan jatkua normaalisti, kun Venäjä käy sotaa kansainvälisen oikeuden vastaisesti, sanoo ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner.

Kaikkien venäläisten maahantuloon ei voi puuttua. Syynä ovat niin sanotut monikäyttöviisumit, joilla Suomeen pääsee kahden tai viiden vuoden ajan enintään 90 päivän pituiselle matkalle. Niitä on voimassa 90 000 kappaletta. Alkuvuodesta lähtien niitä ei tosin ole enää myönnetty uusille hakijoille.

– Tarve rajoituksille on ilmeinen, mutta Suomen on samalla pidettävä kiinni oikeusvaltioperiaatteesta, Tanner sanoo.

Suomi on jo kiristänyt viisumien myöntämistä mm. siirtymällä ajanvarausjärjestelmään. Halu on selvittää tarkasti, mihin tarkoituksiin viisumeita haetaan.

– Puutumme nimenomaan yritykseen käyttää Suomea kauttakulkumaana. Jos hakija matkustaa Suomesta ensisijaisesti muualle, seuraavaa viisumia ei myönnetä.

Kielteisten viisumipäätösten osuus on kymmenkertaistunut sotaa ja pandemiaa edeltävästä ajasta. Viime päivinä yli puolet Moskovan suurlähetystöön jätetyistä hakemuksista on hylätty. Hakemuksia on noin 1 000 päivässä, vain 15 prosenttia sotaa edeltävän ajan määrästä. Todellinen kysyntä on tosin kovempaa, sillä käsittelykapasiteetti on koko ajan täynnä.

Tanner rauhoittelee niitä, jotka pelkäävät hallitsematonta maahantuloa.

– Emme näe tällä hetkellä sitä riskiä.

Kansanedustaja Timo Heinonen (kok) vaatii hallitukselta pikaisia toimia. Viro on lopettanut turistiviisumien myöntämisen venäläisille tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta jo maaliskuussa.

– Viron malli on tiukka, mutta inhimillinen. Kansalaisia närkästyttää, että sotaa käyvän valtion keskiluokka tulee Suomeen ostoksille. Ei se niin voi mennä, Heinonen sanoo.

Päivitetty 3.8. – ilmestynyt 1.8.2022