Herätys, kännykkä käteen, Twitter auki. Onko Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi elossa? Onko Ukrainan pääkaupunki Kiova edelleen vapaa? Kahvia vasta uusien aamurutiinien jälkeen.

Elämme ensimmäistä sotaa, jota voi seurata 24/7 suorana lähetyksessä sosiaalisessa mediassa. Sen lisäksi, että sotaa seurataan somessa, sitä myös käydään siellä. Somerintamalla voitetaan sieluja ja sydämiä, ja siinä Ukrainalla on täydellinen ylivoima. Presidentti Zelenskyi, entinen näyttelijä, on elämänsä roolissa.

Jo sodan ensimmäiset hetket näyttivät, mitä tuleman pitää. Kännykkävideo oli heiluva ja kuva epäselvä, mutta sanoma kristallinkirkas. Kuvaajana oli itse Zelenskyi. Hän piteli kännykkää pääkaupungin Kiovan kadulla lähimpien miestensä ympäröimänä. Hän puhui suoraan kameraan.

Viesti kuului, etteivät he eivätkä muutkaan olleet lähdössä, vaan jäämässä taistelemaan. ”Olemme turvaamassa maamme itsenäisyyttä, ja näin teemme myös jatkossa. Kunnia puolustajillemme, kunnia sankareille, kunnia Ukrainalle.”

Videota seuranneena päivänä kuulimme Zelenskyistä lisää. Yhdysvallat oli tarjonnut hänelle evakuointia Ukrainasta, mutta vastaus oli ollut: ”En tarvitse kyytiä, tarvitsen ammuksia.”

Zelenskyi on esiintymisillään yhdistänyt ukrainalaiset taisteluun ja länsimaalaiset tukemaan heitä. Eurooppa on koonnut rivinsä, ja maat Saksaa ja Suomea myöten ovat lähettäneet Ukrainaan aseita.

Zelenskyi on näyttänyt, miten joukkoja johdetaan edestä ja mikä mullistava vaikutus taitavilla, tunteita herättävillä someviesteillä voi olla. Hänen Twitter-tilinsä taustakuvan tekstiin on tiivistetty koko taistelun ja tarinan ydin: ”Ukraina puolustaa Eurooppaa ja koko maailmaa”.

Ukrainan ja samalla demokratian ja vapauden vihollinen on meille selvä. Se on Venäjän johto, etenkin presidentti Vladimir Putin.

Kun Zelenskyi tervehtii haavoittuneita tai halaa neuvonantajiaan, näkyy Putin tapaamassa omiaan kymmenen metrin etäisyydeltä. Kontrasti on räikeä. Toinen on kansan korkeudella ja parissa, toinen yksinäinen ja vallan­haluinen.

Näemme, kuulemme ja tunnemme ukrainalaisten viestit, ja niin he haluavatkin.

Todellisuudessa Venäjä se vasta meihin pyrkiikin vaikuttamaan. Maa on jo vuosia sitten ymmärtänyt sosiaalisen median olevan joukkotuhoase taistelussa läntisiä arvoja vastaan. Se väijyy meitä Twitterin ja Facebookin varjoissa, paljastamatta kasvojaan. Se häiritsee, horjuttaa, levittää valheita, haluaa murentaa luottamustamme demokratiaan. Se pyrkii nostamaan vaarallisia voimia valtaan. Ja myös onnistuu myyräntyössään. Olemme antaneet sen tehdä niin.

Ahneet somejätit eivät ole kantaneet vastuutaan.

Herätys, kännykkä käteen, Twitter auki.

Viimeistään nyt on ymmärrettävä ja lapsillekin opetettava, että kun aamulla tartumme kännykkään, astumme vaaran vyöhykkeelle.

Uusia rutiineja on tultava lisää. Kuka on tämä somettaja? Mistä tämä väite on peräisin?

Sydän lämpimänä, mutta järki kädessä – somerintamalla on jokaisen oltava demokratian puolustaja.