Sota on aiheuttanut Ukrainassa humanitaarisen kriisin. Mittakaava on valtava: Ukrainassa asuu noin 44 miljoonaa ihmistä, ja pakolaisia on YK:n mukaan lähes kaksi miljoonaa.

Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtajan Annu Lehtisen mukaan apu pääsee nopeimmin ja hallitusti perille sellaisten luotettavien tahojen kautta, jotka jo toimivat Ukrainassa ja lähialueilla. Sellaisia ovat muun muassa SPR sekä YK:n alaiset järjestöt kuten pakolaisjärjestö UNHCR. Pakolaisapu kerää rahaa UNHCR:n toimintaan Ukrainaan.

– Vaikuttavin tapa auttaa on lahjoittaa rahaa keräyksiin, jotka tukevat järjestöjä. Heillä on ammattitaitoista työvoimaa ja logistiikka kunnossa sekä ajantasaisin tieto siitä, mitä Ukrainassa tarvitaan.

Monella on halu auttaa ukrainalaisia konkreettisesti esimerkiksi tavarakuljetuksin. Lehtinen toivoo auttajilta malttia. Auttaja voi tahtomattaan päätyä kuormittamaan humanitaarista operaatiota.

– Auttajilla on hyvä tarkoitus. Spontaani heittäytyminen ei silti ole kaikkein hedelmällisin tapa. Auttajan kannattaa pohtia, tietääkö hän todella, mitä tarvitaan ja onko mahdollista toimittaa se perille asti.

Suomalaiset ovat myös omatoimisesti hakeneet pakolaisia turvaan Suomeen. Lehtinen toivoo, että hakijoiden mukana saapuville pakolaisille on järjestetty myös majoitus, tarvittaessa pitkäksikin ajaksi, ja että tarjolla on tukea ja tietoa yksilön oikeuksista.

– Majoitusmuodosta riippumatta on tärkeää rekisteröityä viranomaisille vastaanottojärjestelyn piiriin pääsemiseksi.

Ukrainalaisilla on EU-säädöksen perusteella erityinen oikeus päästä nopeutetusti vastaanottojärjestelmän ja sosiaali- ja perusterveydenhuollon piiriin.

Lehtinen lisää, että suomalaisten halu auttaa pakolaisia on tärkeä voimavara, kun kriisistä on tulossa pitkäkestoinen ja kun kotiin Ukrainaan ole mahdollista ainakaan heti palata.

– Ukrainalaiset tarvitsevat yhteisön, naapureita ja lapset ystäviä. Siihen voimme yhteiskuntana antaa oman panoksemme. Siinä on meillä kaikilla sijaa auttaa, Lehtinen kannustaa.

Artikkelin kuvassa Ukrainan armeija evakuoi äiti lapsineen ja muita siviilejä turvaan Irpinissä, Kiovasta luoteeseen. Venäjän joukot pommittivat Irpiniä 5. maaliskuuta 2022. Kuva: Raphael Lafargue ​/ Abacapress / DDP images / Stella Pictures / AOP.