Yhdysvallat. Vaikka amerikkalaiset saattavat olla kansakuntana poliittisesti jakautuneempi kuin koskaan, myös USA:ssa on kannastaan ja varsinkin äänestämisestään epävarmoja ihmisiä.

Presidentinvaalien pohtimista jatkava Newsweek International (4.9.) kirjoittaa, että vaikka näitä epävarmoja äänestäjiä on vähemmän kuin vuoden 2016 vaaleissa ja heidän osuudekseen on arvioitu noin kymmenen prosenttia, se tarkoittaa silti miljoonia ihmisiä. He voivat olla ratkaisevassa asemassa etenkin tärkeissä osavaltioissa.

Vuonna 2016 tuolloin 20 prosentin kokoisesta epävarmojen joukosta löytyivät juuri ne ihmiset, jotka Donald Trumpin äänestämisen valitsemalla nostivat republikaani Trumpin ohi demokraatti Hillary Clintonin.

Demokraatti Joe Biden on nyt kaikkien mittareiden ja gallupien suosikki. USA:n räjähdysalttiin tilanteen ja istuvan presidentin huomioiden ennakkolaskelmiin ei kannata luottaa liikaa.

Tutkimuslaitosten arvioiden mukaan jaossa on viime tippaan asti noin 21 miljoonaa ääntä.

Kiina. Kiinassa noin 11 miljoonaa nuorta kohtaa lähes elämän ja kuoleman kysymyksenä pidetyn gaokaon.

China Pictorial (8.9.) painottaa, että tämä pääsykoe jatko-opintoihin on ”sosiaalinen projekti, jolla taataan mahdollisuus yliopistoon taustoista riippumatta.” Joka maakunnassa on sen tasoon sopeutettu koe.

Vähemmän ihanteellista on, että 9 tunnin koe perustuu vahvasti ulkolukuun. Kivikova kilpailu ruokkii lahjontaa, huijausta ja jopa itsemurhia. Koe palautettiin voimaan Maon kulttuurivallankumoksen (1966–1976) avoimen koulutusvihan jälkeen.

Ranska. Koronavirustartunnat ovat kasvussa Ranskassakin, mutta suuremman riskin muodostavat yhteiskunnallis-sosiaalisten ristiriitojen kasvu ja ihmisten väsyminen, arvioi L’Express (27.8.).

Jo valmiiksi pohjimmiltaan hierarkkinen ranskalainen yhteiskunta ei tarjoa sujuvia saati helppoja väyliä sosiaaliseen nousuun.

Tätä on pyritty tasaamaan koulutuksella, mutta pandemian aikana eriarvoisuus on korostunut ja kasvanut. Koulujen auki pitäminen nähdäänkin ensiarvoisen tärkeänä sekä Ranskassa että koko maailmassa.

Britannia. Pandemia tai ei, suurin osa huippu-urheilusta on palannut päiväjärjestykseen – toki erityisjärjestelyin. Yksi lajijättiläinen eli pyöräilyklassikko Tour de France alkoi 29. elokuuta ja kestää syyskuun 20. päivään saakka.

Suurin muutos on tapahtunut  kisan sisällä: myös naiset ajavat taas oman Tour de Francensa. Cycling Weeklyn (3.9.) päätoimittajan Vern Pittin mukaan paluu 1980-luvun käytäntöön tehtiin vuosikymmen liian myöhään, mutta pääasia, että tehtiin: ”Naisten kisa on ainoa oikea ratkaisu sekä tasa-arvo- että markkinasyistä”, Pitt toteaa.