Yli 22 miljoonaa. Niin monta amerikkalaista oli menettänyt työnsä neljän viikon aikana huhtikuun puoleenväliin mennessä. Joinakin viikkoina uusia työttömyyskorvaushakemuksia on tullut enemmän kuin esimerkiksi Suomessa asuu ihmisiä. Syypää hurjiin tilastoihin on koronavirus. Se on suistanut maailmantalouden pois raiteiltaan.
Yhdysvalloissa irtisanomiset ja lomautukset ovat iskeneet erityisen pahasti palveluihin, kuten hotelli- ja ravintola-alalle. Niissä työskentelevät mustat ja latinot saattavat olla niitä, jotka kärsivät koronaviruksen taloudellisista vaikutuksista kaikkein eniten. Uutistoimisto Reutersin keräämän datan mukaan vain 19,7 prosenttia mustista ja 16,2 prosenttia latinoista pystyivät tekemään etätyötä kotona vuosina 2017 ja 2018. Sen sijaan valkoisten vastaava prosenttiluku oli 29,9.
Mustat ja latinot ovat myös niitä äänestäjiä, joita istuva presidentti Donald Trump oli saanut houkuteltua kannattajikseen yhä enemmän presidenttikautensa mittaan.
Heidän tukensa menettäminen voisi olla Trumpille kohtalokasta syksyn presidentinvaaleissa, arvioi Yhdysvaltain ja Iso-Britannian historian dosentti Markku Ruotsila Tampereen yliopistosta.
– Osa kannatuksesta voi olla sellaista, että se katoaa Trumpilta, Ruotsila pohtii.
Joe Bidenillä mahdollisuuksia ruostevyöhykkeellä
Ruotsilan vuonna 2018 ilmestynyt kirja Sydänmaiden kapina kuvaa historiallisena jatkumona sen, miten Trump nousi presidentiksi vuonna 2016.
Keski- ja työväenluokkaisen, valkoisten sydänmaiden kristillisten äänestäjien ansiosta Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti. Niin sanotun ruostevyöhykkeen eli perinteisen teollisuuden vaa’ankieliosavaltioiden konservatiivikristityt ratkaisivat vaalit.
Toistaiseksi on vielä liian aikaista sanoa, millä kaikilla tavoilla koronavirus vaikuttaa Trumpin kannatukseen presidentinvaaleissa. Olennaista Ruotsilan mukaan on se, kuinka nopeasti talouden rattaat saadaan pyörimään uudelleen – ja ehtivätkö äänestäjät näkemään konkreettisesti talouden elpymisen ennen kuin vaalipäivä koittaa marraskuun kolmantena päivänä.
Trumpin vastaehdokas, demokraattien Joe Biden, pystyy Ruotsilan arvion mukaan vetoamaan samoihin keskilännen työläisiin, jotka viime kerralla ratkaisivat vaalit Trumpin eduksi.
– Sieltä todennäköisimmin Trump ei saa yhtä suurta osuutta [äänistä] kuin viime vaaleissa.
– Se osuus olisi voinut tulla latinoilta ja mustilta, Ruotsila sanoo.
Kriisi voi nostaa kannatusta
Syyskuun yhdennentoista terrori-iskujen jälkeen vuonna 2001 presidentti George W. Bushin kannatus hyppäsi noin 90 prosenttiin. Historiallisesti tarkasteltuna ilmiö on tyypillinen: kriisi nostaa presidentin kannatusta.
Trump sen sijaan on presidentti, joka jakaa kansaa voimakkaasti. Hänen kannatuslukemansa eivät missään vaiheessa ole olleet kovin korkeita. Koronakriisin aikana Trumpinkin kannatus on silti ollut korkeammalla kuin koskaan aikaisemmin tämän kaudella.
Ilmiö on kaksiteräinen miekka, katsoo Scott Buchanan, politiikantutkimuksen professori Citadel-korkeakoulusta Etelä-Carolinan Charlestonista.
Jos pandemia ei osoita laantumisen merkkejä, se saattaa näkyä myös Trumpin kannatuksessa, sähköpostitse tavoitettu Buchanan kirjoittaa. Buchanan oli Helsingin yliopistossa vierailevana Fullbright-professorina mutta joutui palaamaan takaisin Yhdysvaltoihin koronaviruksen takia.
Työttömyyden ennennäkemätön nousu
Työttömyyskorvaushakemusten määrä viikoittain:
Kansa jakautui – uskolliset eivät horju
On olemassa joukko Trumpin kannattajia, jotka eivät lähde minnekään riippumatta siitä, miten presidentti koronaviruskriisin hoitaa. He ovat niin lojaaleja, ettei heidän tukeaan horjuta mikään, sanoo toimittaja Maria Annala.
Heitä ovat monikulttuurisuutta ja vähemmistöjen oikeuksia vastustavat amerikkalaiset, arvokonservatiivit ja jopa rasistit. He ovat niin sanottuja identiteettipoliittisia Trumpin kannattajia.
Vuoden alussa ilmestyneen Trumpin kansa -tietokirjan kirjoittanut Annala on seurannut koronaviruskriisin vaikutusta Trumpin Yhdysvalloissa Suomesta käsin äitiyslomaltaan. Facebookissa hän on edelleen erään kirjassaan esiintyvän Trumpin kannattajan ylläpitämässä ryhmässä.
– Siellä yritetään luoda positiivista ilmapiiriä. Ryhmän julkaisuissa todetaan, että ei ole pienintäkään epäilystä siitä, että Trump on boss (pomo), Annala kuvaa.
Rekisteröityneiltä äänestäjiltä kysyttiin Pew Research Centerin kyselyssä, ketä he äänestäisivät, jos presidentinvaalit järjestettäisiin nyt:
Kriisin vähättely on selviytymisstrategia
Annala kertoo panneensa merkille, miten osa Trumpin kannattajista vähättelee koronavirusta, mikä toimii eräänlaisena selviytymisstrategiana kriisissä. Myös salaliittoteorioita saatetaan esittää. Samaan hengenvetoon Annala kuitenkin huomauttaa, että kaikki Trumpin kannattajat eivät ajattele samalla tavalla, eikä tämän kannattajia voi niputtaa vain yhdenlaiseksi joukoksi.
Scott Buchanan katsoo, että kaikkein kovimmat Trumpin kannattajat vetäisivät tukensa pois presidentiltä vain siinä tapauksessa, että Trump äkkiseltään muuttaisi puhetapaansa tai tekojaan. Trump valittiin presidentiksi niin sanottuna ulkopuolisena, hallinnosta kaukana olleena kandidaattina.
Buchanan pohtii, että moni Trumpin kannattajista äänesti häntä nimenomaan siitä syystä. Jos hän alkaa kuunnella liian tarkalla korvalla Washingtonin asiantuntijoita ja sisäpiiriläisiä, on vaara, että hänen kannattajansa pettyisivät häneen. Toistaiseksi Trump on pysynyt ”ulkopuolisen” roolissaan. Ei ole viitteitä siitä, etteikö hän toimisi niin myös jatkossa.
Työttömyys ei välttämättä horjuta Trumpia
Talous ei lopulta ollut tärkein syy äänestää Trumpia vuoden 2016 vaaleissa, Annala toteaa ja viittaa tutkimuksiin, joita julkaistiin vaalien jälkeen. Hän epäilee, että osin senkin takia Trumpin lojaalit kannattajat eivät kaikkoa tämän joukoista, vaikka työttömyys maassa kasvaisikin koronakriisin vuoksi.
Kaikesta huolimatta Yhdysvalloissa riittää uskoa siihen, että talous saadaan käynnistettyä uudelleen touko–kesäkuussa. Ensi hätään kongressi pääsi maaliskuussa sopuun 2000 miljardin dollarin elvytyspaketista.
– Jos näyttää siltä, että tilanne kohenee seuraavien kuukausien aikana, on mahdollista, että työttömyys ei dramaattisesti vahingoita presidentin kannatusta, Buchanan toteaa.
Annala huomauttaa, että Trumpin kannatusta pönkittää sekin, että moni Yhdysvalloissa ajattelee, ettei koronavirus ole presidentin vika. Toisin kuin sodat, virus on luonnonvoima, johon presidentti ei ole voinut itse vaikuttaa.
Yksilön oikeudet vai yhteinen hyvä?
Koronakriisi on passittanut myös amerikkalaiset koteihinsa eristäytymään sosiaalisesti. Se, mikä Euroopassa niellään pitkin hampain, voi olla vielä vaikeampaa kestää Yhdysvalloissa.
Yksilön oikeuksia korostavassa kulttuurissa kansalaisten vapauksien rajoittaminen on hyvin kivulias asia, Annala tähdentää.
Annala löytää sille syitä historiasta: yksin Amerikkaan lähteneet uudisraivaajat olivat keskimääräistä yksilökeskeisimpiä, mikä osaltaan selittää vapausoikeuksien merkitystä yhdysvaltalaisessa poliittisessa perinteessä.
Mitä pikemmin kriisin aiheuttamasta pysähdyksestä päästään jatkamaan, sen parempi myös yksilönvapauksille.
Toistaiseksi koronaviruksen aiheuttamasta kriisistä on kaiken kaikkiaan ollut etua Trumpille.
Yksi keskeinen syy on se, että Trump saa tällä hetkellä joka päivä näkyvyyttä television lehdistötilaisuuksissa, joita hän koronaviruksen takia järjestää. Sen sijaan vaalitilaisuuksia, väittelyitä tai varainkeruutilaisuuksia ei järjestetä laisinkaan.
– Tosiasia on myös se, että [Joe] Bidenin vahvuus ei ole sähköinen kampanjointi, Annala sanoo.
Siirretäänkö vaaleja koronan vuoksi?
Kaiken lisäksi demokraattien puoluekokous on näillä näkymin siirretty heinäkuulta elokuulle koronaviruksen takia. Annalan mukaan se tarkoittaa merkittävää lyhennystä siihen aikaan, joka demokraateilla on käytettävissään viralliseen presidentinvaalikamppailuun. Puoluekokous virallisesti valitsee lopullisen presidenttiehdokkaan. Teoriassa olisi mahdollista, että presidentinvaalit voitaisiin jopa siirtää Yhdysvalloissa viruksen takia, mutta se vaatisi toimia kongressilta, Buchanan sanoo.
Yhdysvaltain perustuslaki määrää, että presidentin kausi kestää neljä vuotta ja päättyy 20. tammikuuta vaalien jälkeen. Siten Trumpinkin ensimmäinen kausi päättyy keskipäivällä 20. tammikuuta 2021.
– Vaalien siirtämisen todennäköisyys on hyvin pieni. Todennäköisempää on, että jonkinnäköistä sähköistä äänestämistä pannaan alulle, Buchanan pohtii.
”Joka päivä on tilaisuus olla presidentillinen”
Trumpin järjestämistä päivittäisitä lehdistötilaisuuksista on tullut ilmiö Yhdysvalloissa. Esimerkiksi huhtikuun puolivälissä Trump esitti tilaisuudessa videon, joka puolusti presidentin toimia koronaviruskriisissä. Trumpin arvostelijat puolestaan kutsuivat videota propagandistiseksi.
Professori Scott Buchananin mukaan Trumpin lojaalit kannattajat kokevat, että päivittäisissä tilaisuuksissa esitetyt kommentit kuvastavat heidän tuntojaan hallinnon virkamiehiä ja asiantuntijoita kohtaan.
Lehdistötilaisuuksilla on kaksi tehtävää: ne välittävät tietoa koronavirustilanteesta, mutta ne myös antavat Trumpille mahdollisuuden vastata kritiikkiin.
– Monet Trumpin kannattajat pitävät niitä erittäin viihdyttävinä, Buchanan toteaa.
Niin kauan kuin pandemiatila vallitsee, Trumpilla on ”joka päivä tilaisuus olla presidentillinen”, Buchanan kuvaa.
– Hän on Valkoisessa talossa ja yrittää lisätä amerikkalaisten luottamusta ja henkistä ryhtiä.
Päivitetty 1.6. – Ilmestynyt 28.4.2020
PuheenaiheetQAnon – Trumpin ympärille kietoutuva salaliittoteoria leviää Suomessakin – Helsingin yliopiston tutkija Niko Pyrhönen arvioi
PuheenaiheetAnu Partanen palasi Suomeen kymmenen Amerikan vuoden jälkeen: ”Pohdimme, millaista elämää haluamme elää perheenä”
HenkilötNiinistö ja Trump: Isäntä sätti vastustajiaan, kehui itseään ja marssi kesken kaiken ulos – ”Joka pöydässä on tapansa”
